Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä

3 236 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Lisätty tietoja saarnastuolin historiasta ja käytöstä sekä kaksi kuvaa
(→‎Saarnastuolin symboliikka: Korjattu kirjoitusvirhe)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(Lisätty tietoja saarnastuolin historiasta ja käytöstä sekä kaksi kuvaa)
[[Tiedosto:Pulpit, Turunlinna.jpg|thumb|upright|Saarnastuoli [[Turun linnan kirkko|Turun linnan kirkossa]].]]
[[Tiedosto:Asehuone ulkoa 0077.JPG|thumb|[[Lohjan Pyhän Laurin kirkko|Lohjan Pyhän Laurin kirkon]] asehuone, jossa sisäänkäynnin yläpuolella näkyy ulkosaarnastuolin aukko.]]
'''Saarnastuoli''' tai '''saarnatuoli''' on [[kirkko]]jen etuosassa oleva erillinen puhujakoroke, josta pidetään [[saarna|saarnoja]]. VanhemmissaSaarnastuolin kirkoissa saarnastuolissaalkukohtana on useinollut [[piispanistuin]] (kathedra, joka sijaitsi kirkon rintasuojusalttarin takana ja kaikukatosjolla istuen piispa piti saarnansa.<ref>Kielitoimiston sanakirjaSaarnanstuoli 2.0.on toisaalta kehittynyt lukupulpetista, [[Ambo|ambosta]], josta luettiin ''saarnastuoli''Raamatun tekstit ja rukoukset.</ref> <ref name=":0">{{Kirjaviite | Tekijä =Veijo Sadeniemi, Matti (päätoim.)Koivula| Nimeke =NykysuomenAlfa sanakirja|ja VuosiOmega =1996|Kristilliset Selitesymbolit, =merkit 14.ja painos; hakusana ”Saarnastuoli”tunnukset| Julkaisupaikka Vuosi=2011|Sivu=Helsinki63| Julkaisija =WSOYVäylä| Isbn = 951978.952-05823-1826136-3| Viitattu = 25.7.2017}}</ref>
 
Saarnastuoli on erilläänkirkon varsinaisestaetuosassa, usein [[alttariKuori (arkkitehtuuri)|kuorin]]sta ja kirkkosalin rajalla tai jopa kirkkosalin puolella, usein kirkon pohjoissivulla, ns. Sieltäevankeliumipuolella käsin(kirkkosalista luetaankatsoen päivänvasemmalla puolella) <ref name=":0" /> Saarnastuolista pidetään jumalanpalveluksen saarna. sekäAikaisemmin mahdollisestisaarnan myösjälkeen sieltä voitiin lukea kirkolliset tiedotukset, muun muassa avioliittoon kuuluttamisetkuulutukset, kuolleiden ja kastettujen nimet, jotka nykyään liitetään usein saarnan jälkeen seuraavaan [[Esirukous|esirukoukseen.]] sekä viralliset ilmoitukset kirkollisten elinten kokouksista ja muuta tarvittavaa. Tällaisten ilmoitusten lukeminen jumalanpalveluksissa on loppunut lähes kokonaan. Vielä 1800-luvulla saarnastuolista luettiin kunnallisia ja valtiollisia kuulutuksia ja julistuksia.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikki Kotila|Nimeke=Liturgian lähteillä Johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan|Vuosi=1994|Sivu=130-141|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-19103-5}}</ref>
[[Tiedosto:Church of the Three Crosses 03.JPG|pienoiskuva|Imatran Kolmen ristin kirkon saarnastuoli, jossa vihreä saarnastuoliliina]]
Saarnastuolit tulivat kirkkoihin 1200-luvulla. Niitä rakennettiin lähinnä kiertelevien [[Kerjäläisveljestö|kerjäläismunkkien]] harjoittamaa saarnatoimintaa varten. Saarnatuoli sijoitettiin kuuluvuuden takia korkealle. Ulkonäkönsä, joka oli hallitseva saarnatuoleissa aina 1900-luvun alkuun saakka sai 1600-luvulla, jolloin ne saatettiin koristaa hyvinkin rikkaasti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Carl-Henrik Martling|Nimeke=Tjänst i heligt rum
Handbok för kyrkvärdar (ruotsinkielinen)|Vuosi=1990|Sivu=43|Julkaisija=Verbum|Isbn=91-526-1646-0}}</ref> Vanhemmissa saarnastuolissa on usein rintasuojus ja kaikukatos.<ref>Kielitoimiston sanakirja 2.0. ''saarnastuoli''.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sadeniemi, Matti (päätoim.)|Nimeke=Nykysuomen sanakirja|Vuosi=1996|Selite=14. painos; hakusana ”Saarnastuoli”|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-18261-3|Viitattu=25.7.2017}}</ref> Myöhemmin sille on hankittu symbolisia selityksiä kuten että korkealle sijoitettu saarnatuoli kuvaa [[Evankeliumi|evankeliumin]] ja Jumala sanan saarnan korkeaa asemaa. Saarnastuolin, [[Kalkki (astia)|ehtoolliskalkin]] ja [[Kastemalja|kastemaljan]] samankaltainen muoto on nähty muistuttavan kolmen armovälineen yhteenkuuluvuudesta. Saarnastuolin massiivinen koko ja sijainti korkealla alettiin ymmärtää ja selittää symbolisesti; oli kyse saarnan keskeisyyden painottamisesta, vaikka saarnatuoli oli vain tekninen apupäline äänen kuuluvuuden takaamiseksi suurissa kirkoisssa.<ref name=":0" />
 
Rikkaasti koritellut, joskus mahtipontiset saarnatuoit ja niiden myöhäsyntyiset symboliset selitykset ovat jumalanpalvelusteologian kehittyessä jääneet sivuun. Useissa läntisissä kirkoissa onkin 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana tullut yleiseksi, että jumalanpalveluksen saana pidetään kirkon kuorissa olevan [[Ambo|ambon]], lukupulpetin ääreltä. Samoin uusien kirkkojen saarnastuolit ovat vaatimattomampia ja usein vain parin porrasaskelman korkeudella kuorin lattiasta.<ref name=":1" /> Suomessa on tavallista, että saarnastuolin kirjateliineestä riippuu "saarnastuoliliina", kristillisin symbolein koristeltu liina.
Saarnastuolit tulivat kirkkoihin 1200-luvulla. Vanhimmat saarnastuolit Ruotsin valtakunnassa, ja siten myös Suomessa, ovat 1500-luvulta. 1700-luvulla oli tapana rakentaa saarnastuolit aivan alttarin yläpuolelle [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuoriin]] korostamaan tuolin ja alttarin samanarvoisuutta. Tällainen käytäntö hävisi kuitenkin pian käytöstä ja vuonna 1836 kiellettiin saarnastuolien rakentamien alttarin yläpuolelle.<ref name="martling">{{Kirjaviite | Tekijä = Martling, Carl Henrik | Nimeke = Puhuva hiljaisuus| Vuosi = 1993| Sivu = 77–78| Julkaisupaikka = Pieksämäki| Julkaisija = Raamattutalo| Suomentaja = Risto Pottonen| Isbn = 951-618-046-9| Viitattu = 24.10.2017}}</ref>
[[Tiedosto:Finska Missionssällskapet 03.JPG|pienoiskuva|Helsingin Lähetyskirkon alttari-saarnastuoli]]
Saarnastuolit tulivat kirkkoihin 1200-luvulla. Vanhimmat saarnastuolit Ruotsin valtakunnassa, ja siten myös Suomessa, ovat 1500-luvulta. 1700-luvulla oli tapanakehittyu tapan rakentaa saarnastuolit aivan alttarin yläpuolelle [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuoriin]] korostamaan tuolinsaarnastuolin ja alttarin, saarnan ja ehtoollisen samanarvoisuutta (kanzelaltar). Tällainen käytäntö hävisi kuitenkin pian käytöstä ja vuonna 1836 Ruotsissa kiellettiin saarnastuolien rakentamien alttarin yläpuolelle.<ref name="martling">{{Kirjaviite | Tekijä = Martling, Carl Henrik | Nimeke = Puhuva hiljaisuus| Vuosi = 1993| Sivu = 77–78| Julkaisupaikka = Pieksämäki| Julkaisija = Raamattutalo| Suomentaja = Risto Pottonen| Isbn = 951-618-046-9| Viitattu = 24.10.2017}}</ref> Suomessa tällaisia alttari-saarnastuoleja on muutama.
 
== Ulkosaarnastuoli ==
4 377

muokkausta