Ero sivun ”Askalon” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
partitiivi
Rivi 86:
Nykyisen Askelonin alueelta on löydetty merkkejä ihmisestä [[neoliittinen kausi|neoliittiselta]] ja [[Kalkoliittinen kausi|kalkoliittiselta kaudelta]]. Kaupungin nimi saattaa olla johdettu [[seemiläiset kielet|länsiseemiläisestä]] juuresta ''shkl'' eli punnita, mikä viitannee kaupankäyntiin. Kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa [[Muinainen Egypti|muinaisen Eyptin]] [[Egyptin 11. dynastia|11. dynastian]] aikaisissa teksteissä nimellä ''Asqanu,'' ja tuolloin kaupunki oli ilmeisesti [[kanaanilaiset|kanaanilaisten]] hallitsema kaupunkivaltio, josta tuli sittemmin voimakkaan egyptiläisen vaikutusvallan alainen. [[Filistealaiset]] valtasivat kaupungin 1100-luvulla [[eaa.]] ja kaupunki tunnettiin sittemmin nimellä ''Pentapolis''. [[Tuomarien kirja|Tuomarien kirjassa]] mainitaan [[Juudan kuningaskunta|Juudan]] joukkojen vallaneen Askelonin, [[Gaza (kaupunki)|Gazan]] ja [[Ekron]]in (Tuom. 1:18), mutta [[Septuaginta|Septuagintan]] mukaan kyseisiä alueita ei vallattu. [[Assyria]] valtasi Askelonin [[Tiglatpileser III]]:n valtakaudella vuonna 734 eaa. Askelon liittyi kuninkaansa Sidkian johdolla [[Hiskia]]n kapinaan Assyriaa vastaan, mutta kapina kukistettiin [[Sanherib]]in johdolla ja myöhemmin assyrialaiset käyttivät kaupunkia tukikohtana Egyptiä vastaan. Assyrian romahdettua Askelon kuului jonkin aikaa Egyptiin, kunnes [[Uus-Babylonia]]n hallitsija [[Nebukadressar II]] valtasi kaupungin ja monet sen asukkaat pakkosiirrettiin muualle.<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 2 Alr-Az | Vuosi = 2007 | Sivu = 567-569 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Viitattu = 22.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Babylonialaisia seurasivat aikanaan [[persia]]laiset, [[Aleksanteri Suuri]] ja [[Ptolemaiosten hallitsijasuku]]. Lopulta sen valtasi [[seleukidit|seleukidien]] kuningas [[Antiokhos III]] ja kaupungista tuli tärkeä [[hellenismi|hellenistisen]] kulttuurin keskus. Seleukidien luhistuessa Askelonista tuli jälleen itsenäinen kaupunkivaltio ja [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] sitä pidettiin "vapaana liittolaiskaupunkina" (''Colonia Ascalon liberate et foederata''). Kaupungissa palvottiin [[Isis]]tä, [[Apollon]]ia, [[Herakles]]ta ja [[Atargatis]]stata, minkä lisäksi kaupungissa oli [[juutalaiset|juutalainen]] yhteisö. [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] alkuaikoina Askelon oli [[hellenistinen filosofia|hellenistisen filosofian]] koulukunnan ja [[kristinusko]]n vastustuksen keskus.<ref name="ejud" /> Myöhemmin siitä tuli kuitenkin oma piispakuntansa.<ref name="eoi">{{Kirjaviite|Tekijä=H.A.R. Gibb, J.H. Kramers, E. Levi-Provencal, J. Schacht|Nimeke=Encyclopaedia of Islam (vol I A-B)|Vuosi=1986|Sivu =710-711|Julkaisija=E.J. Brill|Tunniste=ISBN 90-04-08114-3}}</ref>
 
[[Islam|Muslimit]] valtasivat Askelonin vuonna 640 ja se oli yksi viimeisistä kukistuneista Palestiinan kaupungeista. Myöhemmin kaupunkia hallitsivat [[fatimidit]], joiden kaudella kaupungissa oli rahapaja ja laivastotukikohta. [[Seldžukit]] valtasivat sittemmin monet alueen rannikkokaupungit, mutta Askelon oli niitä harvoja kaupunkeja, joissa fatimidien onnistui säilyttää valtansa. Seldžukkeja seurasivat kuitenkin [[ristiretket|ristiretkeläiset]], jotka [[Askelonin taistelu|miltei valtasivat kaupungin]] vuonna 1099. Fatimidit säästyivät vain ristiretkeläisten keskenäisen kiistelyn takia. Sittemmin Askelon toimi fatimidien etuasemana, josta he tekivät sotaretkiä ristiretkiläisiä vastaan. Kaupungin asema heikkeni merkittävästi ristiretkeläisten vallattua [[Tyros|Tyroksen]] ja [[Balduin III]] [[Askelonin taistelu (1153)|valtasi lopulta Askelonin]] vuonna 1153 seitsemän kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Ristiretkeläisten kärsittyä suuren tappion [[Hattinin taistelu]]ssa Askelon antautui [[Saladin]]ille vuonna 1191, mutta [[Rikhard I Leijonamieli]] valtasi sen voittonsa jälkeen [[Arsufin taistelu]]ssa. Saladin joutui hylkäämään kaupungin, mutta ennen vetäytymistään hän määräsi sen tuhottavaksi. Kaupungin muslimit muuttivat Syyriaan, kristityt ja juutalaiset taas [[Jerusalem]]iin. Kaupungin linnoituksia jälleenrakennettiin ja se vaihtoi hallitsijaa useaan otteeseen, kunnes muslimit valtasivat sen lopullisesti vuonna 1247. [[Mamelukit|Mamelukkihallitsija]] [[Baibars]] tuhosi kaupungin vuonna 1270 monien muiden Palestiinan rannikon kaupunkien tapaan. Askelon ei toipunut, vaan se oli vuosisatojen ajan raunioina.<ref name="eoi" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Askalon