Ero sivun ”Amintore Fanfani” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎top: kolmoisvokaalit korjattu using AWB
Rivi 51:
<!-- Hän ajoi uudistuksia sosiaali- ja maatalouspolitiikassa. -->Hän oli 1965–1966 YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja. Fanfani toimi myös virkaatekevänä [[Italian presidentti|tasavallan presidenttinä]] kaksi kertaa, vuonna 1971 yhdeksän päivän ajan ja vuoden 1978 kesällä 25 päivää.
 
Fanfani oli koulutukseltaan kansantaloustieteen tohtori. 1930-luvulla hän julkaisi useita kansantaloutta ja politiikkaa sivuavia teoksia. Sodan aikana hän pakeni [[Sveitsi]]iinin 17. syyskuuta 1943, saksalaisten komennettua kaikki miehittämällään alueella olevat italialaiset sotilaat ilmoittautumaan palvelukseen.<ref name="AmFa"/> Palattuaan 1945 hän alkoi osallistua kristillisdemokraattien liberaalin siiven toimintaan. Puoluetoimistotehtävistä hänet nostettiin 1947 de Gasperin hallituksen työ- ja sosiaaliministeri, mistä alkoi hänen monipuolinen ministeriuransa. 1951 hänet nimitettiin maatalousministeriksi, 1953 sisäasiainministeriksi ja 1954 ensi kertaa pääministeriksi.<ref name = huovinen-siikala>{{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =49 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Fanfanin kristillisdemokraattinen hallitus nimitettiin 18. tammikuuta 1954 ja se jätti eronpyyntönsä alle kaksi viikkoa myöhemmin 30. tammikuuta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Harjulehto, Seppo | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1955 | Vuosi = 1954 | Sivu = 23 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
 
Presidentti [[Giovanni Leone]] nimitti Fanfanin Italian senaatin elinikäiseksi jäseneksi (''senatore a vita'') vuonna 1972 mikä on nähty hyvityksenä siitä että Fanfanin yritys tulla valituksi presidentiksi edellisenä vuonna oli epäonnistunut, jolloin hänen oli pakko luovuttaa ehdokkuutensa juuri Leonelle.<ref name="AmFa"/> Fanfani jatkoi työtä senaatissa kuolemaansa saakka.