Ero sivun ”Barbareskivaltiot” versioiden välillä

19 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
stilisointia
(lisätään lähdettä alkuun)
(stilisointia)
Barbareskivaltiot tulivat kuuluisiksi merirosvoudestansa, jonka vuoksi useimpien [[Eurooppa|Euroopan]] valtioiden oli turvatakseen laivansa maksettava niille veroa. Ranskan vallattua [[Algeria]]n 1830 loppui merirosvous, viimeksi [[Marokko|Marokossa]].<ref name=TSK1/>
 
NäidenBarbareskivaltioiden barbareskivaltioidenharjoittama tuottoisa merirosvous alkoi 1400-luvulla. Nimitys lienee sekoitus alueella asuneen [[berberit|berberiheimon]] nimestä ja sanasta [[barbaari]]. Merirosvoilu alkoi Espanjasta karkotettujen [[maurit|maurien]] ryhtyessä häiritsemään voittajiensa meriyhteyksiä. Samalla barbareskivaltiot kävivät Turkin yliherruudenherruuden alaisina [[pyhä sota|pyhää sota]]a [[islam]]in puolesta [[kristinusko|kristittyjä]] vastaan. Merirosvojen toiminta oli voimakkaimmillaan 1600-luvulla, jolloin he muodostivat alituisen uhan Välimeren satamakaupungeille ulottaen ryöstöretkensä aina [[Irlanti]]in ja jopa [[Islanti]]in saakka. [[Gibraltar]]in itäpuolelle uskaltautuneet eurooppalaiset kauppa-alukset menettivät lastinsa merirosvolaivastoille, ja vangitut merimiehet myytiin orjiksi tai vapautettiin korkeita lunnaita vastaan.
 
Kauppavaihto Välimeren maiden kanssa järjestettiin siten, että useimmat Euroopan valtiot suorittivat barbareskivaltioille vuosittain tietyn maksun saadakseen oikeuden vapaaseen purjehdukseen. Useista merirosvoja vastaan lähetetyistä rangaistusretkikunnista huolimatta kaappaustoiminta jatkui 1800-luvulle saakka. Vasta amerikkalainen [[kommodori]] Decatur sekä lordi Exmouthin johtama brittiläis-hollantilainen laivasto saivat barbareskivaltiot 1815-16 luopumaan omaksumistaan menettelytavoistaelinkeinostaan. Ranskan suorittama Algerian valloitus 1830 merkitsi merirosvojen toiminnan loppumista kokonaan. Marokko vaati vuosittaisia maksujaan edelleenkin, kunnes [[Tanska]] ja [[Ruotsi]] viimeisinä maina lopettivat nemaksunsa vuonna 1845.
 
== Lähteet ==