Ero sivun ”Plautus” versioiden välillä

24 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
järjestelyä yn.
[katsottu versio][katsottu versio]
p (kirjoitusvirhe)
(järjestelyä yn.)
[[FileTiedosto:Plautus.jpg|thumb|Titus Maccius Plautus]]
'''Titus Maccius Plautus''' ([[254 eaa.|254]]–[[184 eaa.]]) oli [[Rooman valtakunta|roomalainen]] näytelmäkirjailija. Häntä pidetään [[Terentius|Terentiuksen]] ohella roomalaisen kirjallisuuden huomattavimpana [[komedia|komedioiden]] kirjoittajana ja attikalaisen komedian muokkaajana roomalaiseen muotoon. Roomalaisten makutottumukset komedioissa olivat huomattavasti karkeammat kuin kreikkalaisten.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102</ref> Kaikkiaan Plautuksen arvellaan kirjoittaneen 130 näytelmää, joista 21 on säilynyt nykyaikaan saakka.<ref name=ima>[http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc21.html Imagi-nation.com]</ref>
 
Plautuksen oletetaan olleen alhaissyntyinen, syntyjään [[Umbria]]sta, Sarsinan pikkukaupungista ja saaneen melko vähäisen koulutuksen. Hänen tiedetään yrittäneen luoda uraa legioonalaisena ja kauppiaana. Kauppiaan ura päättyi vararikkoon. Sen jälkeen Plautus oli rahaton ja koditon ja kulki ovelta ovelle pienen käsimyllyn kanssa ja pyysi päästä tekemään jauhatuksia ihmisten koteihin. Teatteriuransa hän aloitti kiertelevissä näyttelijäseurueissa, jotka esittivät roomalaisia kansannäytelmiä, joissa esiintyivät tietyt vakihahmot. Hahmoja olivat kyttyräselkäinen huijari, vanha höperö ukkeli, suursyömäri ja lörpöttelijä. Tärkeintä oli saada yleisö nauramaan.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102</ref> <ref name=ima/>
'''Titus Maccius Plautus''' ([[254 eaa.|254]]–[[184 eaa.]]) oli [[Rooman valtakunta|roomalainen]] näytelmäkirjailija. Häntä pidetään [[Terentius|Terentiuksen]] ohella roomalaisen kirjallisuuden huomattavimpana [[komedia|komedioiden]] kirjoittajana ja attikalaisen komedian muokkaajana roomalaiseen muotoon. Roomalaisten makutottumukset komedioissa olivat huomattavasti karkeammat kuin kreikkalaisten.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102</ref> Kaikkiaan Plautuksen arvellaan kirjoittaneen 130 näytelmää, joista 21 on säilynyt nykyaikaan saakka.<ref name=ima>http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc21.html</ref>
 
Plautuksen komediat, jotka ovat yksiä vanhimpia kokonaisia [[latinankielinen kirjallisuus|latinankielisiä teoksia]], ovat suurimmakseen osakseen käännöksiä kreikkalaisista, varsinkin [[Menander]]in näytelmistä. Ne ovat täynnä elämäniloa, vuorosanat ovat voimakkaita ja tapahtumat eläviä. Kieli on kansanomaista ja se on kaukana [[Naevius|Naeviuksen]] ja [[Ennius|Enniuksen]] ylevyyteen pyrkivästä latinasta.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102</ref>
Plautuksen oletetaan olleen alhaissyntyinen, syntyjään [[Umbria]]sta, Sarsinan pikkukaupungista ja saaneen melko vähäisen koulutuksen. Hänen tiedetään yrittäneen luoda uraa legioonalaisena ja kauppiaana. Kauppiaan ura päättyi vararikkoon. Sen jälkeen Plautus oli rahaton ja koditon ja kulki ovelta ovelle pienen käsimyllyn kanssa ja pyysi päästä tekemään jauhatuksia ihmisten koteihin. Teatteriuransa hän aloitti kiertelevissä näyttelijäseurueissa, jotka esittivät roomalaisia kansannäytelmiä, joissa esiintyivät tietyt vakihahmot. Hahmoja olivat kyttyräselkäinen huijari, vanha höperö ukkeli, suursyömäri ja lörpöttelijä. Tärkeintä oli saada yleisö nauramaan.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102</ref> <ref name=ima/>
 
Useimmat Plautuksen komediosta ovat juonellisia. Hänen komediaansa Mostellaria käytti [[Ludvig Holberg]] esikuvanaan kirjoittaessaan teostaan Abradakabra. Hänen luonnekomedioitaan ovat käyttäneet esikuvinaan [[William Shakespeare]] ja [[Molière]]. Molière käytti Plautuksen komediaa Aulularia Saituri- näytelmänsä esikuvana. Aululariassa saituri on kätkenyt kaikki rahansa suureen ruukkuun ja joutuu lopulta huijatuksi. [[Miles Gloriousus]] kertoo sotasankaruudellaan kerskuvasta miehestä joka uskoo olevansa suuri naistenmies, mutta päätyy pahoinpidellyksi. Kolmas Plautuksen käyttämä lajityyppi on tilannekomedia. Komedia Menaechimi kertoo identtisistä kaksosista, jotka ovat joutuneet eroon toisistaan hyvin varhain. Toinen kaksosista saa asiasta vihiä ja lähtee etsimään kadonnutta veljeään ja sen jälkeen tapahtuukin monia hupaisia sattumuksia.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102–105</ref>
Plautuksen komediat, jotka ovat yksiä vanhimpia kokonaisia [[latinankielinen kirjallisuus|latinankielisiä teoksia]], ovat suurimmakseen osakseen käännöksiä kreikkalaisista, varsinkin [[Menander]]in näytelmistä. Ne ovat täynnä elämäniloa, vuorosanat ovat voimakkaita ja tapahtumat eläviä. Kieli on kansanomaista ja se on kaukana [[Naevius|Naeviuksen]] ja [[Ennius|Enniuksen]] ylevyyteen pyrkivästä latinasta.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102</ref>
 
Plautuksen näytelmiä vaivaa tietyllä tapaa se, että niiden komiikka on niin repivää ja alleviivaavaa. Jos hän olisi malttanut kehitellä henkilöhahmojaan ja tehdä huumoriaan hienovaraisemmaksi, ne olisivat huomattavasti parempia. Toisaalta, Plautuksen aikana Roomassa ei vielä ollut kiinteitä teattereita ja näytelmiä esitettiin markkinoilla ja suurina juhlapäivinä. Tuolloin niiden täytyi kilpailla huomiosta hevoskilpailujen, nyrkkeilyotteluiden ja muun markkinahumun kanssa. Jos yleisöä ei naurattanut, se lähti pois. Plautus keksi liittää näytelmiinsä myös musiikkia ja tanssia, mutta näytelmiin liittyneet sävellykset ja koreografiat ovat aikaa sitten kadonneet.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102</ref> <ref name=ima/>
Useimmat Plautuksen komediosta ovat juonellisia. Hänen komediaansa Mostellaria käytti [[Ludvig Holberg]] esikuvanaan kirjoittaessaan teostaan Abradakabra. Hänen luonnekomedioitaan ovat käyttäneet esikuvinaan [[William Shakespeare]] ja [[Molière]]. Molière käytti Plautuksen komediaa Aulularia Saituri- näytelmänsä esikuvana. Aululariassa saituri on kätkenyt kaikki rahansa suureen ruukkuun ja joutuu lopulta huijatuksi. [[Miles Gloriousus]] kertoo sotasankaruudellaan kerskuvasta miehestä joka uskoo olevansa suuri naistenmies, mutta päätyy pahoinpidellyksi. Kolmas Plautuksen käyttämä lajityyppi on tilannekomedia. Komedia Menaechimi kertoo identtisistä kaksosista, jotka ovat joutuneet eroon toisistaan hyvin varhain. Toinen kaksosista saa asiasta vihiä ja lähtee etsimään kadonnutta veljeään ja sen jälkeen tapahtuukin monia hupaisia sattumuksia.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102–105</ref>
 
Plautuksen näytelmiä vaivaa tietyllä tapaa se, että niiden komiikka on niin repivää ja alleviivaavaa. Jos hän olisi malttanut kehitellä henkilöhahmojaan ja tehdä huumoriaan hienovaraisemmaksi, ne olisivat huomattavasti parempia. Toisaalta, Plautuksen aikana Roomassa ei vielä ollut kiinteitä teattereita ja näytelmiä esitettiin markkinoilla ja suurina juhlapäivinä. Tuolloin niiden täytyi kilpailla huomiosta hevoskilpailujen, nyrkkeilyotteluiden ja muun markkinahumun kanssa. Jos yleisöä ei naurattanut, se lähti pois. Plautus keksi liittää näytelmiinsä myös musiikkia ja tanssia, mutta näytelmiin liittyneet sävellykset ja koreografiat ovat aikaa sitten kadonneet.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s. 102</ref> <ref name=ima/>
 
Nykyaikana Plautuksen komediat Miles Gloriosus ja [[Pseudolus]] olivat pohjana vuoden 1962 [[musikaali]]lle [[A Funny Thing Happened on the Way to the Forum]]. Musikaalista on myös elokuvaversio.<ref name=ima/>
 
== Plautuksen komediat ==
{{Palstoitus alkaa}}
*[[Addictus]]
*[[Amfitryon]]
*[[Menaechmi]]
*[[Mercator (näytelmä)|Mercator]]
{{Palstanvaihto}}
*[[Miles Gloriosus]]
*[[Mostellaria]]
*[[Truculentus]]
*[[Vidularia]]
{{Palstoitus loppuu}}
 
==Lähteet==
{{käännös|:en:Plautus}}
* [[Carl Grimberg]]: ''[[Kansojen historia]]'', osa 5 Rooma, WSOY, 1980
== Viitteet ==
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Wikisitaatit-rivi}}
{{käännös|:en:Plautus}}
 
[[Luokka:Roomalaiset kirjailijat]]
79 936

muokkausta