Ero sivun ”Prosodia” versioiden välillä

[[suomen kieli|Suomessa]] edellä mainituilla ominaisuuksilla ei ole merkitystä erottavaa tehtävää, mutta esimerkiksi [[kiina|mandariinikiina]]ssa on eriteltävissä nouseva, laskeva, nousevalaskeva ja tasainen sävelkulku, jotka vaikuttavat sanan merkitykseen. Tällaisia kieliä kutsutaan '''sävelkieliksi'''. Vieraan kielen puhujan näkökulmasta suomen kielessä voitaisiin analysoida olevan äänteiden keston muodostama merkitysero (esimerkiksi sanoissa ''sata, sataa''), suomen kielen kannalta on kuitenkin luontevampaa laskea kyseessä olevan kaksi peräkkäistä [[foneemi]]a pidennyksen sijaan, sillä suomen fonotaktiset säännöt grafeemien ja foneemien vastaavuudesta joutuisivat ristiriitaan.

==Lähteet==

*{{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Kari | Nimeke=Johdatusta puheen akustiikkaan | Selite=Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4 | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-42-2922-3}}