Versio 19. maaliskuuta 2019 kello 17.01 muokkaa Cuprum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 34 680 muokkausta p w ← Vanhempi muutos		Versio 1. syyskuuta 2020 kello 14.23 muokkaa kumoa LKFbot (keskustelu \| muokkaukset) botit 38 359 muokkausta p →‎top: julkaisupaikat korjattu per pyyntö using AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Schadow Grabmal Alexander 2.jpg\|pienoiskuva\|Kohtalottaret kuvattuna kreivi [[Alexander von der Mark]]in hautamuistomerkissä. Tekijä kuvanveistäjä [[Johann Gottfried Schadow]].]] '''Kohtalottaret''' eli '''moirat''' ({{k-grc\|Μοῖραι}}) olivat [[kreikkalainen mytologia\|kreikkalaisessa mytologiassa]] kolme kuolematonta naista, joiden tehtävänä oli kehrätä, säilyttää ja katkaista ihmisen elämänlanka<ref name="symbolikirja">{{Kirjaviite \| Tekijä = Hans Biederman \| Nimeke = Suuri symbolikirja \| Vuosi = 1993 \| Sivu = 135\| Selite = suom.toim. Pentti Lempiäinen \| Julkaisupaikka = ~~Juva~~Helsinki \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 951-0-18537-X \| Viitattu = 20.10.2014 \| Kieli = }}</ref>. Kuvataiteessa moirat on esitetty vaihtelevasti vanhoina naisina tai nuorina neitoina. [[Hesiodos\|Hesiodoksen]] mukaan moirat olivat joko [[Zeus\|Zeuksen]] ja [[Themis\|Themiksen]] tai [[Nyks\|Nyksin]] tyttäriä. Heidän nimensä ovat Klotho ('Kehrääjä'), Lakhesis ('Osan Suova') ja Atropos ('Torjumaton'). Klotho pitelee värttinää ja kehrää elämänlangan, Lakhesis määrää elämänlangan tapahtumista, ja saksia pitelevä Atropos päättää milloin ja miten elämänlanka katkeaa.<ref name="stk">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alf Henriksson \| Nimeke = Suuri tarukirja\| Sivu = 252–253\| Selite = suom. toimituskunta Jorma O. Tiainen et al. \| Suomentaja = Hannu Hiilos, Antti Nuuttila, Kari Nenonen\| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Koko Kansan Kirjakerho

Ero sivun ”Kohtalottaret” versioiden välillä