Wikipedia

Ero sivun ”Šiialaisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (tehnyt 2001:999:204:12B5:2C43:24D:C2FD:7BE5) ja palautettiin versio 19110363, jonka on tehnyt Toivo ja Toivo
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 1:
[[Tiedosto:Unknown Artist Imam 'Ali with Hasan and Husayn Painting With Calligraphy Persian , 19th century (cropped).jpg|thumb|Ali ja hänen poikansa Hasan ja Husain 1800-luvun ihannoidussa persialaisessa muotokuvassa.]]
{{Islam}}
'''Šiialaisuus''' ({{k-ar|شيعة|šī‘ah}}, {{k-fa|شیعه}}) on [[islam]]in toiseksi suurin suuntaus [[sunnalaisuus|sunnalaisuuden]] jälkeen. Šiia tarkoittaa "Alin puoluetta", ja korostaa suuntauksen kannattajien ryhmittymistä Muhammedin ottopojan ja ensimmäisen imaamin [[Ali ibn Abi Talib|Alin]] seuraajiksi. Islamilaiseen uskontunnustukseen ''”Todistan, ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja todistan että Muhammad on hänen sanansaattajansa.''" šiiat lisäävät lauseen: "''ja todistan että Ali on Jumalan ystävä [wali]''”.<ref name=":7" />
 
Šiialaiset jakaantuvat kahteen pääryhmään: [[Kaksitoistašiialaisuus|kaksitoista-]] ja [[seitsemänshiialaiset|seitsemänšiialaisiin]] eli ismaililaisiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.academia.edu/39983551/Muslims_Their_Religious_Beliefs_and_Practices_5th_edition|nimeke=Muslims Their Religious Beliefs and Practice, 5th Edition|tekijä=Teresa Bernheimer and Andrew Rippin|julkaisu=2019|ajankohta=|julkaisija=Routledge|viitattu=}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko|Vuosi=2004|Julkaisupaikka=Helsingissä|Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-18669-8|Nimike=Islamin käsikirja}}</ref> Šiialaisia on muslimeista noin 10–13 %. Valtaenemmistö heistä asuu Iranissa, Pakistanissa, Intiassa tai Irakissa. Šiiat ovat enemmistönä [[Iran]]issa, [[Azerbaidžan]]issa ja [[Bahrain]]issa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewresearch.org/fact-tank/2014/06/18/the-sunni-shia-divide-where-they-live-what-they-believe-and-how-they-view-each-other/|nimeke=The Sunni-Shia divide: Where they live, what they believe and how they view each other|tekijä=PEW Research Center|julkaisu=|ajankohta=18.6.2014|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Rivi 8:
Islamin varhaisvaiheista on säilynyt tarinatietoa 800-luvulta lähtien. Se kertoo tapahtumista, jotka on sijoitettu 200 vuotta aikaisemmiksi eli 600-luvulle. Tarinaperinteen runsaudesta huolimatta tiedämme silti [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan yllättävän vähän islamin varhaisvaiheista,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=13|Julkaisija=Otava}}</ref> minkä takia jokainen joutuu tekemään hyvin subjektiivisen valinnan siitä, mihin haluaa uskoa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=40|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Islamille varhaiset kertomukset sen synnystä ovat osa uskontoa itseään, joten muslimit eivät voi niitä kyseenalaistaa.
 
Šiialaisuus johtaa tarinoissa juurensa profeetta [[Muhammed|Muhammedin]] seuralaiseen [[Ali ibn Abi Talib|Alī ibn abī Ṭālibiin]] ja [[Oikeaanjohdetut kalifit|oikeaanjohdettujen kalifien]] aikaan. Šiialaiset, eli "Alin puolue" muodostui niistä, jotka puolustivat Alin oikeutta kalifaattiin. Ali valittiin neljänneksi kalifiksi (656–661), mutta häntä vastaan nousi [[Umaijadien kalifaatti|umaijadien]] klaaniin kuuluneen [[Muawija I|Muāwijan]] johtama kapina.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Haeri, Fadhlalla|Nimeke=Islam|Vuosi=1996|Sivu=98|Julkaisija=Tammi}}</ref> Ali siirtyi tämän takia Medinasta Irakin [[Kufa|Kufaan]], jossa hänellä oli eniten kannattajia. Alin kannattajat katsoivat, että Alilla olisi ollut oikeus johtajuuteen, koska hän oli Muhammedin serkku, ottopoika ja vävy. Muhammed oli myös antanut Alia tukevia lausuntoja mm. Ghadir Khummissa. <ref name=":0">Bernheimer & Rippin, 2019, 118</ref>
 
Alin kerrotaan kärsineen vuonna 661 marttyyrikuoleman, kun hänen entinen kannattajansa murhasi hänet Kufan moskeijan aamurukouksessa. Tällöin Muawija julistautui julkeasti kalifiksi (661–680) Damaskoksessa ja perusti samalla ensimmäisen perinnöllisen muslimidynastian, joka merkitsi luopumista oikeaanjohdettujen kalifien islamilaisista periaatteista.<ref>Haeri, 1995, 99</ref>
Rivi 17:
Šiiat näkevät Karbalan taistelun ja Husainin marttyyrikuoleman maailmanhistorian taitekohtana, johon koko edeltävä historia oli tähdännyt. Kerrotaan jopa, että aamurusko alkoi esiintyä taivaalla vasta Husainin marttyyrikuoleman jälkeen. Jumala oli ilmoittanut tapahtumasta etukäteen kaikille profeetoille Adamista alkaen, ja nämä olivat etukäteen surreet sitä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=176|Julkaisija=Otava}}</ref>
 
Šiiat muistelevat Karbalan murhenäytelmää ja Husainin marttyyriutta vuosittain ''[[Ašura|Ašura/muharram-juhlan]]'' merkeissä, joka on šiiojen tärkein vuosittainen tapahtuma. Myös [[Sunnalaisuus|sunnit]] muistelevat ašuraa, mutta eri syistä. He viettävät sitä 24 tunnin mittaisella paastolla, jolla on yhteys juutalaisten pääsiäiseen. Al-Bukharin ''hadith'' kertoo: "''Kun profeetta saapui Medinaan, juutalaiset viettivät Ašura-paastoa (10. Muharramkuuta) ja sanoivat: 'tämä on se päivä, jolloin Mooses voitti Faraon'. Tämän johdosta profeetta sanoi kumppaneilleen: 'teillä (muslimeilla) on suurempi oikeus juhlia Mooseksen voittoa kuin heillä, paastotkaa siis tänä päivänä.'''" <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/urn/43570|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=al-Bukhari|julkaisu=Sahih al-Bukhari. (English reference) Book 65, Hadith 4680|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona & Seppälä, Olli|Nimeke=Adventista Ramadaniin: Uskonnolliset juhlat Suomessa|Vuosi=2016|Sivu=1966–169|Julkaisija=Kirjapaja}}</ref>
 
Husainin hahmolla on selvät yhteydet kristilliseen Jeesus -kuvaan.<ref name=":9" /> <ref name=":10" /> Ašurajuhlassa keskitytään Husainin kärsimyskokemuksiin, kuten kristillisessä pääsiäiskertomuksessa. Husainin kuolemaan sisältää myös pelastussanoman, sillä Husain ja hänen äitinsä Fatima saivat oikeuden puhua kaikkien šiiojen puolesta Viimeisellä tuomiolla. Sunni-islamissa tämä oikeus on vain Muhammedilla. Yksi Husainin kuoleman johdosta vuodatettu kyynel voi pelastaa ihmisen Helvetin tulelta.<ref name=":9">Hämeen-Anttila, 2004, 176–177</ref><ref name=":10">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikki Räisänen|Nimeke=Mitä varhaiset kristityt uskoivat|Vuosi=2011|Sivu=154|Julkaisija=Wsoy}}</ref> Šiialaisessa ikonografiassa Husain esiintyy Kristusta muistuttavana, ihannoituna hahmona. Yhtäläisyydet sinetöi sunnalaisen ašura-juhlan yhteys pääsiäiseen.
 
=== Alin asema perimätiedossa ===
Šiioille tärkeitä ovat ''hadithit'', joissa korostetaan Alin erikoisasemaa. Muuan sellainen on kertomus, jossa Muhammed pysähtyi jäähyväispyhiinvaelluksellaan vuonna 632 paikassa nimeltä Ghadīr Khumm. Siellä Muhammed julisti Alin seuraajakseensuosikkiseuraajakseen ja itselleen kaikkein läheisimmäksi.<ref>Bernheimer & Rippin 2019, 118</ref> Toisen (sunnien heikoksi arvioiman) ''hadithin'' mukaan Buraidah oli sanonut "''Jumalan lähettiläälle rakkain naisista oli Fatima ja miehistä Ali''".<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/urn/637560|nimeke=English reference: Vol. 1, Book 46, Hadith 3868|tekijä=At-Tirmidhi|julkaisu=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref> On tosin väitetty, että ''hadith'' -kirjallisuus sisältää vastaavia huomautuksia monista Muhammedin seuralaisista. Niiden tarkoituksena oli lisätä sellaisten ''hadithien'' arvovaltaa, joissa kiitetyt henkilöt esiintyivät välittäjinä.<ref name=":0" />
 
Islamin varhaisvaiheita koskevan perimätiedon henkilöistä ainoastaan kalifi [[Muawija I|Muawijan]] historiallisuus on kyetty varmistamaan. Häntä pidetään Bysantin palveluksessa olleena arabijohtajana, jonka valta alkoi kasvaa Damaskoksessa vuoden 640 jälkeen. Nimensä perusteella häntä on arveltu irakilaiseksi arabiksi. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, V.|Nimeke=The Early History of Islam, Following Inscriptional and Numismatic Testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam.|Vuosi=2010|Sivu=17–124|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Šiialaisuus”