Ero sivun ”Irena Krzywicka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Ajatusviiva
p kirjoitusvirhe
Rivi 2:
'''Irena Krzywicka''', o.s.Goldberg, ([[28. toukokuuta]] [[1899]] [[Jeniseisk]], [[Venäjä]] – [[12. heinäkuuta]] [[1994]] [[Bures-sur-Yvette]] [[Ranska]]) oli puolalainen kirjailija, kääntäjä ja [[feministi]]. Hän kampanjoi naisten oikeuksien, [[perhesuunnittelu]]n ja sukupuolivalistuksen edistämiseksi Puolassa.
== Elämäkertaa ==
Irena Goldberg syntyi Puolan juutalaiseen perheeseen, joka oli karkotettu [[Siperia]]an syytettynä sosialismista. Hänen isänsä sairastui karkotuksessa [[tuberkuloosi]]in ja äiti kasvatti tyttärensä rakastamaan kirjallisuutta, olemaan suvaitsevainen ja rationaalinen.
[[File:Irena Krzywicka.jpg|thumb|Irena Krzywicka]]
 
Vuonna 1922 Goldberg valmistui [[Varsovan yliopisto]]sta. Väitöskirja jäi tekemättä, koska hän oli riitaantunut sen tarkastajan kanssa. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen esseensä. Avioliiton hän solmi seuraavana vuonna [[sosiologi]] Jerzy Krzywickin kanssa. He tekivät sopimuksen avoimesta avioliitosta. Häiden jälkeen KrzyywickaKrzywicka matkusti [[Korsika]]lle rakastajansa [[Walter Hasenclever]]in kanssa, joka oli tuolloin kuuluisa saksalainen kirjailija. Virallisesta avioliitosta syntyi kaksi poikaa, Piotr ja Andrzej.
 
Krzywicka käänsi puolaksi [[Herbert George Wells]]in, [[Max Frisch]]in ja [[Friedrich Dürrenmatt]]in teoksia. Hän kirjoitti myös romaaneja. Herätyksensä feminismiin hän sai tavattuaan [[Tadeusz Boy-Żeleński]]n, jonka kanssa hän ystävystyi ja ryhtyi rakkaussuhteeseen. Krzywicka ryhtyi kampanjoimaan sukupuolivalistuksen puolesta, puhui avoimesti abortista ja naisen seksuaalissudestaseksuaalisuudesta. Hän oli ennen vuotta 1939 Puolan tunnetuin feministi. Hänen kirjoituksensa ja puheensa herättivät inhoa ja vihaa vanhoillisissa ja häntä syytettiin jopa kansakunnan vahingoittamisesta. Tähän yhtyivät myös itseään liberaaleina pitävät.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] alussa vuonna 1939 Saksa valtasi Puolan ja Krzywickan oli pakko piileskellä väärän nimen turvin, koska hän oli miehittäjien tekemällä tappolistalla. Hän menetti miehityksessä itselleen kolme tärkeää miestä: poikansa Piotrin, rakastaja murhattiin [[Lviv]]issä ja aviomies luultavimmin [[Katyn]]issa. Krzywicka osallistui vastarintaan auttamalla [[Puolan kotiarmeija]]a.
 
Sodan jälkeen Krzywicka työskenteli Puolan suurlähetystössä Pariisissa. Hän palasi Puolaan vuonna 1946. Vuonna 1962 hän muutti kotimaastaan auttamaan poikansa uraa ensiksi Sveitsiin ja sittemmin Ranskaan. Hän julkaisi muistelmansa vuonna 1992.