Ero sivun ”Aljaksandr Lukašenka” versioiden välillä

43 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Saatuaan mainetta korruption vastustajana, Lukašenka valittiin 1993 parlamentin korruption vastaisen komitean johtoon. Vaikka hän piti yhteyttä vasemmistolaisiin kommunisteihin, hän joutui kommunistipuolueen epäsuosioon hyökkäyksillään puolueen nomenklatuurin korruptiota ja etuoikeuksia vastaan. Joulukuussa hän syytti 70 korkeaa virkamiestä, mukaan lukien [[Stanislav Šuškevitš]]ia, parlamentin puhemiestä ja virkaatekevää presidenttiä valtion varojen kavalluksesta. Šuškevitšista tehtiin syntipukki noin sadan [[Yhdysvaltain dollari]]in kirjaamisesta jättämättä huvilansa rakennuksessa. Hän hävisi luottamusäänestyksen ja joutui eroamaan.{{lähde}}
 
==Valko-Venäjän presidentti==
==Ensimmäinen presidenttikausi==
 
===Ensimmäinen presidenttikausi===
[[Tiedosto:Аляксандар_Лукашэнка_1994.png|thumb|Vuoden 1994 äänestystulos.]]
Uuden perustuslain jälkeisissä presidentinvaaleissa heinäkuussa 1994 sitoutumaton ehdokas Lukašenka voitti vaalin populistisella kampanjalla. Lukašenka sai ensimmäisellä kierroksella 45 % äänistä, [[Vjatšaslau_Kebitš|Vjatšeslav Kebitš]] 15  % ja Šuškevitš vain 10 %. Toisella kierrokselle 10. heinäkuuta Lukašenka sai yli 80 % äänistä. Nuoren ja kokemattoman Lukašenkan voitto tuli monille yllätyksenä. Hän julisti puhdistavansa hallinnon korruptiosta, kannatti palkkojen ja työolojen säilyttämistä ennallaan ja Neuvostoliiton hajotessa menetettyjen säästöjen palauttamista ja yhteistyön vahvistamista Venäjän kanssa.{{lähde|9.1.2016}}
Lukašenka järjesti 1995 kansanäänestyksen, jossa kysyttiin, pitäisikö yhteistyötä Venäjän kanssa vahvistaa, tehdä venäjästä virallinen kieli, palauttaa neuvostoaikaiset kansalliset symbolit pienin muutoksin ja antaa presidentille oikeus hajottaa parlamentti, jos se on rikkonut perustuslakia. Noin 75 % äänestäjistä vastasi kyllä kaikkiin neljään kysymykseen, mikä oli kova isku nationalisteille.
 
====Uusi perustuslaki====
Toinen kansanäänestys uudesta perustuslaista ja presidentin kauden jatkamisesta kahdella vuodella järjestettiin 24. marraskuuta 1996. Äänestäjät saivat ottaa kantaa neljään presidentin ehdotukseen ja kolmeen parlamentin vastaehdotukseen. Lukašenka ja parlamentti olivat kuitenkin eri mieltä äänestyksen tavoitteista. Lukašenka piti äänestystä sitovana, kun taas parlamentin mukaan se oli vain neuvoa-antava. Parlamentti ehdotti myös presidentinviran lakkauttamista ja ajoi Lukašenkan tuomitsemista valtakunnanoikeudessa. Joukkotiedotusvälineet olivat kuitenkin lähes kokonaan presidentin valvonnassa. [[ETYJ]] piti äänestystä laittomana ja kieltäytyi lähettämästä tarkkailijoita seuraamaan sitä.<ref name="mtv">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/lukashenko-voitti-kansanaanestyksen/5373144 | Nimeke = Lukashenko voitti kansanäänestyksen | Julkaisu = MTV.fi | Ajankohta = 25.11.1996 | Viitattu = 9.1.2016}}</ref> Näissä olosuhteissa [[Euroopan unioni]] ja [[Yhdysvallat]] eivät hyväksyneet tulosta. Lukašenka ilmoitti 70,5&nbsp;% äänestäjistä hyväksyneen aloitteen<ref name="cnn96"/>. Venäjän pääministeri Viktor Tšernomyrdin ja presidentti Jeltsin välittivät kiistassa Lukašenkan ja parlamentin välillä, mutta sopu ei kestänyt kauan.<ref name="mtv"/>
 
1990-luvun lopulla Lukašenka ajoi valtioliittoa Venäjän kanssa. Neuvotteluja käytiin [[Boris Jeltsin]]in kaudella ja asiasta sovittiin periaatteessa 1996. Tavoitteena oli vuoteen 2005 mennessä pyrkiä yhteiseen valuuttaan ja yhtenäiseen lainsääntöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://haku.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/29.lokakuu/vave4399.htm | Nimeke = Lukashenko kiirehti valtioliittoa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Verkkouutiset | Viitattu = 9.5.2009 | Kieli = }}</ref> [[Vladimir Putin]] suhtautui asiaan huomattavasti nihkeämmin, eikä toteutus edennyt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scully.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/ulkomaat/2002/09/129614 | Nimeke = Lukashenko: Venäjä hidastelee | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 08.09.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = MTV3 | Viitattu = 9.5.2009 | Kieli = }}</ref>
 
=== Jatkoaika ja toinen kausi ===
Vuoden 1996 kansanäänestys jatkoi Lukašenkan presidenttikautta vuoteen 2001. Yhdysvallat ja Euroopan unioni pitävät kansanäänestyksen avoimuutta kyseenalaisena. Lukašenka kampanjoi syyskuun 2001 vaaleissa samankaltaisella pohjalla kuin edellisissäkin vaaleissa 1994; valtionomistuksen säilyttämisellä, liitolla Venäjän kanssa, mutta ilman [[šokkiterapia]]a, vahvalla presidentinvallalla järjestyksen säilyttämiseksi, [[Nato]]n laajenemisen estämisellä ja yleisellä länsivastaisuudella. Hänen merkittävimpänä vastaehdokkaanaan oli Vladimir Gontšarik (Владимир Гончарик; Уладзімір Ганчарык; Uładzimir Hančaryk). Lukašenka voitti vaalit ylivoimaisesti jo ensimmäisellä kierroksella, mutta Etyjin tarkkailijoiden mukaan vaalit eivät olleet hyväksyttävästi järjestetyt, vastaehdokkaita häirittiin järjestelmällisesti eikä heille annettu puheenvuoroa valtion mediassa.
 
Lukašenkan hallitus on joutunut Venäjän ja muiden maiden painostuksen kohteeksi talouden vapauttamiseksi. Vaikka hallinto on vähitellen vapauttanut taloutta, pienyritykset kärsivät edelleen epäselvästä lakijärjestelmästä ja valtionyritysten yksityistämisiä vastustetaan ankarasti. Muun muassa yhteisyritys [[Ford|Ford Motorsin]] kanssa kaatui tähän. Talouskasvu on jatkunut vakaana ja korkeana ja Valko-Venäjä on palkkojen osalta yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, mutta esimerkiksi Maailmanpankin mukaan kasvu on keskittynyt tietyille sektoreille ja palkkojen korotukset ovat syöneet tuottavuuden kasvun.
 
===Vuoden 2006 presidentinvaalit ja kolmas kausi===
{{Pääartikkeli|[[Valko-Venäjän presidentinvaali 2006]]}}
 
Venäjän ja Valko-Venäjän suhteiden huononeminen jatkui, kun Lukašenka syytti heinäkuussa 2010 Venäjän [[NTV (Venäjä)|NTV]]:tä ja muuta mediaa maan vastaisesta propagandasta etupäässä NTV:n esittämän "Kummisetä"-dokumentin ({{k-ru|"Крестный батька"}}) vuoksi. Vastineeksi Lukašenka tapasi Georgian johtaja [[Mikheil Saakašvili]]n Ukrainassa 12. heinäkuuta, ja tämä asettui puolustamaan Lukašenkaa.<ref>[http://www.rferl.org/content/Lukashenka_Calls_Russian_Media_Attacks_Dirty_Propoganda/2103572.html Lukashenka Calls Russian Media Attacks 'Dirty Propoganda'], ''Radio Free Europe Radio Liberty'' 19.7.2010. Viitattu 10.10.2019.</ref><ref>http://www.kommersant.ru/doc-rss.aspx?DocsID=1442990</ref>
 
===Vuoden 2010 jälkeen===
Vuoden 2010 presidentinvaaleissa Lukašenka sai riippumattoman ovensuukyselyn mukaan 35 % ja Andrei Sannikov 24 % äänistä, mikä vastaa aika hyvin puolueettomia arvioita heidän todellisista vaalituloksistaan. Viranomaisten ilmoituksen mukaan Lukašenka sai lähes 80 % ja Sannikov vain reilut 2 % äänistä. Lehtori Timo Laineen arvion mukaan koko oppositio olisi äänestänyt Sannikovia toisella kierroksella ja näin tästä olisi tullut presidentti, ellei vaalituloksia olisi väärennetty. <ref>"Minskin suuri huijaus", Helsingin Sanomat 2.1.2011, sivu D7</ref>
 
5 811

muokkausta