Wikipedia

Ero sivun ”Suomen Kansan Demokraattinen Liitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Lähiyhteisöt: vähän vähemmän kömpelö rakenne tohon
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 092 muokkausta
luettelo liittokokouksista, liittoneuvoston puheenjohtajia
Rivi 3:
| Muu_nimi = Demokratiska Förbundet för Finlands Folk
| Perustettu = 1944
| Lakkautettu = 1990 (poliittinen toiminta)
| Logo = [[Tiedosto:SKDL logo.svg|140px]]
| Äänenkannattaja = [[Vapaa Sana (sanomalehti)|''Vapaa Sana'']] <sup>(1944–1956)</sup><br>[[Kansan Uutiset|''Kansan Uutiset'']] <sup>(1957–1990)</sup>
Rivi 11:
| Varhaisnuorisojärjestö =[[Suomen Demokratian Pioneerien Liitto|SDPL]]
| Opiskelijajärjestö = [[Akateeminen Sosialistiseura|ASS]] / [[Sosialistinen Opiskelijaliitto|SOL]]
| muu_järjestö = Sivistysjärjestö
| muu_järjestö_nimi = [[Kansan Sivistystyön Liitto|KSL]]
| muu_järjestö_2 = Raittiusjärjestö
| muu_järjestö_nimi_2 = [[Kansan Raittiusliitto|KRL]] / [[Kunnon Elämä|KDRL]]
| vapaa_otsikko = Eläkeläisjärjestö
| vapaa_teksti = [[Eläkeläiset (yhdistys)|Eläkeläiset]]
}}
 
'''Suomen Kansan Demokraattinen Liitto''' (lyh.'''SKDL'''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 20.12.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 26.1.2014}}</ref>; jäsen ''kansandemokraatti'', lyh ''kd.'') oli [[vasemmisto]]lainen yhteistyöpuolue, joka otti osaa useisiin hallituksiin ja oli kahdesti (1946–1948 ja 1958–1962) [[eduskunta|eduskunnan]] suurin puolue. SKDL lopetti poliittisen toimintansa keväällä 1990, kun sen seuraajaksi oli perustettuperustettiin [[Vasemmistoliitto]].
 
SKDL perustettiin [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen 1944 [[kommunismi|kommunistien]], [[sosialismi|sosialistien]] ja muiden ”demokraattisten” voimien liitoksi. Sosialismi lisättiin puolueohjelmaan vasta vuonna 1967.<ref>Kalevi Haikara: Isänmaan vasen laita (Otava 1975), s. 22–23, 260–261.</ref> Käytännössä liitossa toimiminen edellytti [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisen Puolueen]] (SKP) johtavan aseman tunnustamista, sillä SKP:llä oli SKDL:ssä aina hallitseva asema. Perustamisessa näkyvästi mukana olleet, [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]] (SDP) vasemmalta laidalta eronneet, sosialistit jäivät SKDL:ssä vähemmistöksi, vaikka esimerkiksi liiton puheenjohtajat olivat sosialisteja.
 
SKDL:ään kuului sekä henkilö- että yhteisöjäseniä. Yhteisöjäseniä olivat SKP:n lisäksi [[Akateeminen Sosialistiseura]]/[[Sosialistinen opiskelijaliitto]] (1944–1965/1965–1990), [[Suomen Naisten Demokraattinen Liitto]] (1944–1990), [[Sosialistinen yhtenäisyyspuolueYhtenäisyyspuolue]] (1946–1955), [[Suomen Toverikuntien Liitto]] (1946–1952) ja [[Vasemmistonuoret|Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto]] (1967–1990).
 
SKDL osallistui hallituksiin [[Paasikiven II hallitus|Paasikivi II]], [[Paasikiven III hallitus|Paasikivi III]], [[Pekkalan hallitus|Pekkala]], [[Paasion I hallitus|Paasio I]], [[Koiviston I hallitus|Koivisto I]], [[Karjalaisen II hallitus|Karjalainen II]], [[Miettusen II hallitus|Miettunen II]], [[Sorsan II hallitus|Sorsa II]], [[Koiviston II hallitus|Koivisto II]] ja [[Sorsan III hallitus|Sorsa III]], eli oli hallituspuolueena vuosina 1944–1948, 1966–1970, 1970–1971, 1975–1976 ja 1977–1982.
Rivi 25 ⟶ 31:
=== Perustaminen ===
 
Suomen kansan demokraattinen liitto perustettiin 29. lokakuuta 1944 sosiaalidemokraateista vasemmalla olleiden suomalaisten saatua takaisin lailliset toimintaoikeutensa [[jatkosota|jatkosodan]] päätyttyä. Liittoa valmisteleva alustava neuvottelu pidettiin [[Helsingin työväentalo]]lla 5. lokakuuta 1944. Projektia valittiin johtamaan [[K.H. Wiik]], joka myös laati järjestölle ohjelmaluonnoksen. Perustava kokous valitsi liiton hallitukseksi ''suuren toimikunnan'', johon kuului varsin tasapuolisesti kommunisteja ja aiempia sosialidemokraatteja. Liiton nopeasti valmistuneissa säännöissä SKDL:n tarkoitukseksi määriteltiin kansanvaltaisuuden, demokratian, vapauden ja rauhan turvaaminen.<ref name="haikara">Kalevi Haikara: Isänmaan vasen laita (Otava 1975)</ref> Vapaassa Sanassa 7. marraskuuta 1944 SKDL:n kerrottiin yhdistävän ”kaikki taantumusta, fascismia ja natsilaisuutta loppuun saakka ja varauksitta vastustavat piirit ja kansalaiset yhteiseen taisteluun kansansa demokratian ja vapauden, sivistyksen ja hyvinvoinnin puolesta.”<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Suomen Kansan Demokraattinen Liitto | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 7.11.1944 }}</ref>
 
SKP:llä oli SKDL:n perustamisessa suuri rooli. Kommunistit halusivat luoda laaja-alaisen demokraattisten voimien yhteistyöjärjestön, koska SKP haluttiin pitää tiukasti kaaderipuolueena. SKDL:n ensimmäisissä säännöissä järjestön kerrottiin toimivan ”yhdyssiteenä kansanvaltaisesti ajattelevien ja kansanvaltaisten periaatteiden pohjalla toimivien järjestöjen kesken”.<ref>Kalevi Haikara: Isänmaan vasen laita (Otava 1975), s. 22–23.</ref>
Rivi 51 ⟶ 57:
Kommunistit eivät viime kädessä pystyneet toteuttamaan vallitsevan järjestelmän kumoamista, koska omiensa luottamuksen menettänyt ja alkoholisoitunut ministeri [[Yrjö Leino]] ei kyennyt tai halunnut auttaa näitä. Jännitys purkautui, kun eduskunta antoi Leinolle epäluottamuslauseen [[Leinon vangit|Leinon vangeista]] 19. toukokuuta 1948. Kommunistitkin kannattivat Leinon eroa, mutta he vaativat Leinon tilalle uutta SKP:n edustajaa. Vaatimusta tuettiin järjestämällä mielenosoituksia ja lakkoja. Moskovasta tuli kuitenkin kehotus lopettaa tukitoimenpiteet, koska ne olisivat saattaneet aiheuttaa [[Eduskuntavaalit 1948|heinäkuun eduskuntavaalien]] lykkäämisen tai peruuttamisen.<ref>Nevakivi 2004, s. 239.</ref>
 
SKDLLiitto kärsivastusti kolauksiaesimerkiksi oikeastaanrauhanehtojen omanhöllentämistä, toimintansamikä takia. Liitto oli käyttäytynytärsytti monia kansalaisia ärsyttävästi vastustaen esimerkiksi rauhanehtojen höllentämistä. Monet kokivat SKDL:n vain Neuvostoliiton käsikassaraksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ruosteenoja Lauri | Nimeke = Sotasyylliset vastaan vieraan vallan palvelijat | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 68 | Selite =Pro Gradu | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Tunniste = | www =http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02236.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =13.10.2012 }}</ref> Vallankaappaushuhuihin olivat Neuvostoliiton suurlähetystön lisäksi sekoittuneet myös muiden maiden lähetystöt. Britannian lähetystö myönsi, että se oli jakanut propagandaa työväen keskuuteen, koska ”kommunismin ja sosiaalidemokratian välillä tapahtuvaa ratkaisua ei voi pitää pelkästään sisäpoliittisena asiana”. Neuvostoliitto yritti vielä parantaa äärivasemmiston tilaa puolittamalla 147 miljoonan dollarin sotakorvausmaksut, mitä SKDL oli vaatinut, mutta kansandemokraatit kärsivät eduskuntavaaleissa murskatappion ja tipahtivat kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Sosiaalidemokraatit nousivat suurimmaksi puolueeksi, joten työväestö oli äänestänyt pääasiassa sosiaalidemokratiaa kommunismin sijasta, kuten länsimaat, SDP ja porvarit olivat ennen vaaleja toivoneet.<ref name="Nevakivi"/>
 
Länsimaat pitivät vaalitulosta takeena siitä, ettei Suomi enää ollut kulkemassa kohti [[kansandemokratia]]a. Uudessa [[Fagerholmin I hallitus|K. A. Fagerholmin hallituksessa]] ei ollut ainuttakaan [[äärivasemmisto]]laisena pidettyä poliitikkoa. Tämä koettiin sensaatioksi, mutta se paransi valtion suhteita länteen. Lännessä haluttiin, että Suomi selviää sotakorvauksistaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain Helsingin suurlähettiläs totesi vaalituloksen jälkeen: ”Meistä tuntuu nyt erityisesti, että on tärkeää jatkuvasti kiinnittää huomiota Suomen hyvinvointiin”. SKDL suljettiin pois hallituksesta myös puolueen asettamien ehtojen johdosta. Kansandemokraatit vaativat vähintään viittä ministerinpaikkaa sekä Hertta Kuusista ulkoministeriksi. Paasikivi totesi, että tämä olisi merkinnyt ”samaa kuin että [[Otto-Wille Kuusinen|hänen isänsä]] istuisi ulkoministerinä”. Jatkossa haluttiin varmistaa, ettei äärivasemmisto saa hallitusten avainpaikkoja, joiksi luokiteltiin pää-, sisä-, puolustus-, ulko- ja kauppaministerin tehtävät. Paasikivi perusteli päätöstään toteamalla, että ”kommunisti ulkoministerinä olisi ainoastaan Neuvostoliiton, vaan ei Suomen edustaja” ja ”kommunisti kauppaministerinä koettaisi vaikuttaa siihen suuntaan, että Suomi tulisi taloudellisesti riippuvaksi Neuvostoliitosta”. Kun SKDL 18 vuoden jälkeen pääsi mukaan [[Paasion I hallitus|Paasion I hallitukseen]] saaden toisen valtiovarainministerin salkun, ei tähän sisällytetty poliisiasioita.<ref>Nevakivi 2004, s. 240-242.</ref>
Rivi 59 ⟶ 65:
=== Palmgrenin tapaus ===
 
Vuonna 1952 SKDL päätti erottaaerotti pää-äänenkannattajansa [[Vapaa Sana (sanomalehti)|Vapaan Sana]]n päätoimittaja [[Raoul Palmgren]]in, joka työssään oli pyrkinyt luomaan lehdelle omaa profiilia. SKP:n jäsen Palmgren oli joutunut riitoihin puolueensa ja varsinkin senpuolueen uutistoimisto [[Demokraattinen Lehtipalvelu|Demokraattisen Lehtipalvelun]] (DLP) johtaja [[Armas Äikiä]]n kanssa. Palmgren ei suostunut tuomitsemaan [[Jugoslavia]]a Neuvostoliiton edellyttämällä intensiteetillä ja hän puolusteli [[Jean-Paul Sartre]]n näytelmää ''[[Likaiset kädet]]''. ”[[Titolaisuus|Titolaiseksi]]” julistetun Palmgrenin tapaus sai varsinkin monet sosialistit ilmaisemaan tyytymättömyytensä SKDL:n menettelytapoihin.<ref name="haikara"/>
 
=== 1960-luvun avautuminen ===
Rivi 203 ⟶ 209:
|[[Ulla-Leena Alppi]]
|1979–1988<ref>{{edustajamatrikkeli|nro=910258|edustaja=Ulla-Leena Alppi}}</ref>
|-
| style="background:#efefef;" colspan=2 align=center |'''Liittoneuvoston<br/>puheenjohtajat'''
|-
|[[Vihtori Metsäranta]]
|194x–194x<ref name="1liittokok"/>
|-
|[[Konsta Talvio]]
|194x–19xx<ref name="2liittokok"/>
|-
|[[Artturi Pihala]]
|195x–195x<ref name="3liittokok"/>
|-
|[[Hannes Tauriainen]]
|195x–195x<ref name="3liittokok"/>
|-
|[[Paavo Aitio]]
|195x–19xx<ref name="4liittokok"/><ref name="5liittokok"/>
|}
 
Rivi 223 ⟶ 246:
Kansandemokraattisesta päihdetyöstä huolehti vuodesta 1948 alkaen Kansan Raittiustyön Keskus (KaRaKe), joka vuonna 1956 vaihtoi nimekseen [[Kansan Raittiusliitto]]. KRL:n varhaisnuorisojärjestö oli vuonna 1955 perustettu [[Sammon Takojat]]. 1970-luvulla SKP:n oppositio sai KRL:ssä enemmistön ja SKDL:n enemmistö perusti uuden [[Kunnon Elämä|Kansandemokraattisen Raittiusliiton]] (KDRL).
 
SKDL:n, sen jäsenjärjestöjen ja lehtien arkistojen tallennuspaikka on [[Kansan Arkisto]]. LiikkeenKansandemokraattisen liikkeen keskusarkisto muodostettiin tammikuussa 1957, kun SKP:n arkistoArkisto (1945–1956) ja poliittinen lehtileikearkisto yhdistyivät. Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö.
 
Muita kansandemokraattisia järjestöjä olivat muun muassa [[Eläkeläiset (yhdistys)|Eläkeläiset]], [[Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö]], [[Kansainvälinen solidaarisuustyö]], [[Kansantalojen Liitto]], [[Kulttuuridemokraattien Keskusjärjestö]], [[Kulttuurityö]], [[Kulttuurityön keskus]], [[Loma ja Virkistys]], [[Ohjelmatyö]] ja [[Sodan- ja Fasisminvastainen Työ]].
 
SKDL oli jäsenenä muun muassa [[Suomen Rauhanpuolustajat|Suomen Rauhanpuolustajissa]], [[Suomi–VenäjäSuomi–Neuvostoliitto-Seura|Suomi–Neuvostoliitto-Seurassa]]ssa ja [[Vietnam-seura|Suomi–Vietnam-seurassa]].
 
=== Jäsenistö ===
 
SKDL rakensijärjestöverkosto nopeastikattoi koko maan kattaneenAhvenanmaa järjestörakenteenmukaan lukien. Vuodenvaihteessa 1945–1946 liittoon kuului 978 yhdistystä. Kolmen seuraavan vuoden kuluessa määrä nousi 1&nbsp;601:een. Vuonna 1964 SKDL:llä oli omia jäsenyhdistyksiä 2&nbsp;159.<ref name="haikara"/>
 
SKDL:ään kuului kymmeniä tuhansia henkilöjäseniä, joista monet kuuluivat samanaikaisesti liiton jäsenjärjestöihin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana järjestöön liittyi noin 50 000 ihmistä. Vuoden 1946 päättyessä oli jäseniä jo 75&nbsp;000.<ref name="haikara"/> 1950- ja 1960-luvuilla jäsenmäärä pysyi noin 60&nbsp;000:ssa. SKP:ssa oli tuolloin noin 40&nbsp;000 jäsentä. Henkilö saattoi olla SKDL:n edustajakokouksessa edustettuna parhaimmillaan jopa viiden eri järjestön jäsenkiintiöissäkiintiöissä.
 
SKDL:n jäsen- ja kannattajapohja oli sosiaaliselta koostumukseltaan vahvasti [[työväenluokka]]inen. Vuonna 1946 jäsenistöstä 80 prosenttia oli työläisiä. Toiseksi suurin ryhmä olivat pienviljelijät. Vuoteen 1960 mennessä työläisten osuus oli laskenut ja se oli tuolloin 68,9&nbsp;%. Naisten osuus jäsenistöstä pysyi 1960-luvulle asti viidesosan tienoilla.<ref name="haikara"/> 1980-luvulla naisia oli noin kolmasosa SKDL:n jäsenistä.<ref>Puhakka 2015, s. 164.</ref>
Rivi 260 ⟶ 283:
</div>
 
=== SKP:nLiittokokoukset rooli ===
 
* 1. liittokokous 23.–25.3.1946 [[Paasitorni|HTY:n talo]]<ref name="1liittokok">{{Lehtiviite | Otsikko = Demokratia täydelliseen voittoon. SKDL:n liittokokous päättynyt | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 26.3.1946 }}</ref>
* 2. liittokokous 28.6.–1.7.1949 Helsinki<ref name="2liittokok">{{Lehtiviite | Otsikko = Suunta, jota kuljemme, on oikea ja se suunta tulee voittamaan... SKDL:n II liittokokous päättyi eilen | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 2.7.1949 }}</ref>
* 3. liittokokous 31.5.–3.6.1952<ref name="3liittokok">{{Lehtiviite | Otsikko = Yksimielisyyden liittokokous päättynyt | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 4.6.1952 }}</ref>
* 4. liittokokous 11.–13.6.1955<ref name="4liittokok">{{Lehtiviite | Otsikko = Eino Kilpi presidenttiehdokkaaksi – Työväen yhtenäisyysmies, rauhanpuolustaja, oikea isänmaanystävä | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 14.6.1955 }}</ref> Tampere<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = ”Vapaaseen, vilpittömään yhteistyöhön” SKDL:n IV liittokokous kokoontuu tänään Tampereella | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 11.6.1955 }}</ref>
* 5. liittokokous 4.–7.4.1958 Turku<ref name="5liittokok">{{Lehtiviite | Otsikko = Voitontahtoinen liittokokous päättyi | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 8.4.1958 }}</ref>
* 6. liittokokous 31.3.–3.4.1961 [[Kulttuuritalo]], Helsinki
* 7. liittokokous 15.–18.5.1964 Kulttuuritalo, Helsinki
* 8. liittokokous 13.–15.5.1967 Helsinki
* 9. liittokokous 15.–18.5.1970 Helsinki
* 10. liittokokous 14.–15.4.1973 Pori
* 11. liittokokous 4.–6.6.1976 Helsinki
* 12. liittokokous 1.–3.6.1979 Oulu
* 13. liittokokous 28.–30.5.1982 Kuopio
* 14. liittokokous 24.–26.5.1985 Tampere
* 15. liittokokous 20.–22.5.1988 Turku
* ylimääräinen liittokokous 29.4.1990 Helsinki
 
== SKP:n rooli ==
 
Kommunistit olivat SKDL:ssa aina hallitseva osapuoli, joten SKDL seurasi SKP:n linjauksia kaikissa tärkeimmissä kysymyksissä. Kommunistien rooli kasvoi 1940-luvun lopulla, kun osa sosialisteista jätti puolueen ja monet johtavat sosialistit ([[K.H. Wiik|Wiik]], [[J.W. Keto|Keto]], [[Yrjö Räisänen|Räisänen]], [[Mikko Ampuja|Ampuja]]) kuolivat. SKP:n puheenjohtaja [[Aimo Aaltonen]] esitti maaliskuussa 1953 puolueensa keskuskomitealle tilannearvion, jonka mukaan kommunisteilla oli hallussaan kaikki 16 SKDL:n piirisihteerin paikkaa sekä selvä enemmistö liittotoimikunnassa (24/35). SKDL:n keskustoimiston työntekijöistä kommunisteja olivat kaikki paitsi yksi.<ref>Heikki Mikko Viitala: Vasemmistolainen työväenliike Suomessa osa 1: SKP - parlamentaarinen ja vallankumouksellinen puolue 1918-1988 (Kommunisti-lehden julkaisusarja 1/88), s. 84-85.</ref> Osa SKDL:n jäsenistä toimi ensisijaisesti liitossa, mutta kuului puolueeseen käytännöllisistä syistä. Varsinkin SKDL:n alkuaikoina SKP:n jäseniä suosittiin henkilövalinnoissa.<ref name="puhakka172">Puhakka 2015, s. 172.</ref> Päätös jäsenyydestä jommassakummassa saattoi yksilötasolla syntyä myös esimerkiksi jäsenmaksun suuruuden tai asuinpaikan perusteella.
Rivi 299 ⟶ 341:
SKDL solmi vaaliliittoja 1960-luvulta 1980-luvun alkuun [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton]] (TPSL) ja sen seuraajan [[Sosialistinen Työväenpuolue (Suomi)|Sosialistisen työväenpuolueen]] (STP) kanssa. Ensimmäisissä sodanjälkeisissä kunnallisvaaleissa vuonna 1945 SKDL oli vaaliliitossa SDP:n kanssa.
 
Vuonna 1956 pidettiin ensimmäiset valtakunnallisesti samanaikaisesti järjestetyt [[Edistysmielinen osuustoiminta|osuuskauppavaalit]] 107:ssä osuusliikkeessä. SKDL sai noin 72 000 ääntä (42,4%) ja enemmistön useissa liikkeissä. Uutena kansandemokraattien hallintaan siirtyi [[Taalintehtaan Osuuskauppa]]. SKDL menetti enemmistön [[Osuusliike Ådalen]]issa ja [[Ylä-Savon Osuusliike|Ylä-Savon Osuusliikkeessä]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Sopuvaalit suoritettiin kahdeksassa osuuliikkeessäosuusliikkeessä | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Ajankohta = 5.12.1956 }}</ref>
 
{| class="wikitable"
Rivi 502 ⟶ 544:
:''Katso myös [[Luettelo SKDL:n lehdistä|luettelo SKDL:n lehdistä]]''
[[Kuva:MERK.JPG|thumb|SKDL:n vappumerkit 1945–1985, 1987–1989.]]
SKDL:llä ja sen jäsenjärjestöillä oli laaja puoluelehdistö. Alkuvuosina puolueella oli useampia päivittäin ilmestyneitä sanomalehtiä ympäri Suomea. Kesällä 1946 päivälehtiäpuolueella oli kymmenen maakunnallista sanomalehteä.<ref>Inkeri Lehtinen: SKDL:n lehdistö. Teoksessa ''Demokraattisen kansan kalenteri'' (SKDL 1947), s. 39.</ref> [[Demokraattinen Lehdistöpalvelu]] (aiemmin Demokraattinen Lehtipalvelu, DLP) oli SKDL:n jasekä SKP:n uutistoimisto ja [[Demokraattisten Kustantajain Liitto]] liikkeen omistamien kustannusosakeyhtiöiden ja kirjapainojen yhteiselin.
 
SKDL:n pää-äänenkannattaja oli aluksi [[Vapaa Sana (sanomalehti)|Vapaa Sana]], jonka ensimmäinen (sodanjälkeinen) numero ilmestyi 7. marraskuuta 1944.<ref name="haikara"/> Vapaan Sanan päätoimittajina työskentelivät [[Väinö Meltti]], [[Cay Sundström]], [[Raoul Palmgren]], ja [[Jarno Pennanen]]. Vuonna 1957 Vapaa Sana yhdistettiin SKP:n [[Työkansan Sanomat|Työkansan Sanomien]] kanssa uuteen [[Kansan Uutiset]] -lehteen., kun Kahdenkahden lähes samoja asioita kertovankäsitelleen päivälehden ylläpitoa ei katsottu enää tarpeelliseksi. Kansan Uutiset oli puolueiden yhteinen äänenkannattaja vuoteen 1990 asti. Vapaa Sana ja Kansan Uutiset painettiin [[Yhteistyö (yhtiö)|Yhteistyön kirjapainossa]].
 
Kansandemokraattiset järjestöt omistivat [[Kansankulttuuri (kustantamo)|Kansankulttuuri]]-kustantamon yhdessä [[Suomi–Neuvostoliitto-Seura]]n kanssa.
Rivi 510 ⟶ 552:
[[Yleinen lehtimiesliitto]] perustettiin vuonna 1947 SKDL:n lehtien toimittajien ammattijärjestöksi, kun [[Luettelo SKDL:n lehdistä|kansandemokraattisten lehtien]] toimittajia ei hyväksytty [[Suomen Sanomalehtimiesten Liitto|Suomen Sanomalehtimiesten Liiton]] jäseniksi lyhyen toimittajakokemuksen vuoksi.<ref>Krohn, Elias: "Vasemmistolaisten toimittajien yhdysside" (Kansan Uutiset 23.2.2007), s. 22.</ref>
 
==Luettelot poliitikoista==
==Poliitikkoja==
===Ministerit===
*[[Paasikiven II hallitus]]
Rivi 590 ⟶ 632:
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistaus?tunniste=SKDL SKDL:n ohjelmat] (Pohtiva)
* Mickelsson, Rauli: [https://agricolaverkko.fi/review/radikaalivasemmiston-muodonmuutos-vasemmistoliiton-25-vuotta-sitten-tapahtuneesta-synnyttamisesta-on-tehty-kirja/ Radikaalivasemmiston muodonmuutos – Vasemmistoliiton 25 vuotta sitten tapahtuneesta synnyttämisestä on tehty kirja]. Kirja-arvostelu Sirpa Puhakan teoksesta ''Vasemmistoliiton synty''. Into Kustannus Oy, 2015.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_Demokraattinen_Liitto”