Ero sivun ”Mandelaiset kielet” versioiden välillä

30 merkkiä lisätty ,  11 kuukautta sitten
hups, nukahdin
(hups, nukahdin)
[[Kuva:Niger-Congo map.png|thumb|Nigeriläis-kongolaiset kielet.]]
'''Mandelaiset kielet''' ovat [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] puhuttujen yli 70 kielen ryhmä. Niiden puhuma-alue ulottuu [[Senegal]]ista [[Nigeria]]n länsiosaan.<ref>VydrinJazyki mira, s. 16–17.</ref> [[Joseph Greenberg]]in mukaan mandelaiset kielet kuuluvat [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaiseen]] [[kielikunta]]an. Niitä pidetään usein myös erillisenä ryhmänä, jolla ei ole kielisukulaisia.<ref name="Afrika">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 138 | Tunniste = }}</ref> Mandelaisia kieliä puhuu äidinkielenään yli 25 miljoonaa henkeä. Toisena kielenään niitä käyttää noin 30 miljoonaa, joista osalla on äidinkielenään jokin muu mandekieli.<ref>VydrinJazyki mira, s. 25.</ref>
 
==Kieliryhmät==
* Lounaisryhmän kieliä puhutaan [[Metsä-Guinea]]ssa sekä Liberian ja Sierra Leonen pohjoisosassa. Niihin kuuluvat [[menden kieli|mende]], [[kpellen kieli|kpelle]], [[loman kieli|loma]], [[lokon kieli|loko]], [[bandin kieli|bandi]] ja [[zialon kieli|zialo]].
* Malin ja naapurimaiden [[soninken kieli|soninke]] sekä [[Niger (joki)|Nigerjoen]] kalastajien [[bozon kieli|bozokielet]] kuuluvat samaan ryhmään. Soninkea puhuttiin muinaisessa [[Ghanan kuningaskunta|Ghanassa]] ja se on vaikuttanut moniin alueen kieliin.
* [[Samogo]] Malin ja Burkina Fason rajaseudulla käsittää viisi kieltä, joista suurin on duun. Samogoa lähellä on kahteen eri muotoon jakautuva [[bobon kieli|bobo]] Burkina Fason itäosassa.<ref>VydrinJazyki mira, s. 17–23.</ref>
 
Kaakkois- tai itähaaraan kuuluu kaksi kieliryhmää:
* Eteläryhmän kieliä puhutaan Norsunluurannikolla sekä Guinean ja Liberian itäosassa. Niistä suurin on [[danin kieli|dan]]. Muita kieliä ovat [[manon kieli|mano]], [[turan kieli|tura]], [[goon kieli|goo]], [[guron kieli|guro]], [[yauren kieli|yaure]], [[mwan kieli|mwa]], [[wanin kieli|wan]], [[gbanin kieli|gban]], [[bengin kieli|beng]] ja [[ngenin kieli|ngen]].
* Itäryhmän kieliä puhutaan Burkina Fasossa ja Nigeriassa sekä lähialueilla [[Ghana]]ssa, [[Niger]]issä ja [[Benin]]issä. Niihin kuuluvat [[samon kieli|samon]], [[bissa|bissan]], [[bokon kieli|bokon]], [[busan kieli|busan]], [[kyengan kieli|kyengan]] ja [[šangan kieli|šangan]] kielet tai murreryhmät.<ref>VydrinJazyki mira, s. 24–25.</ref>
 
==Kielten rakenne==
[[Kuva:Online N'ko classroom via WhatsApp.jpg|thumb|N’ko-kirjoitusta kännykässä.]]
Mandelaiset kielet ovat [[tooni]]kieliä. [[Taivutus (kielioppi)|Taivutuspäätteitä]] on vähän. Nominiluokkien puuttuminen erottaa mandekielet nigeriläis-kongolaisista kielistä. Kieliopilisia merkityksiä ilmaistaan apusanojen ja [[syntaksi]]n avulla. Kiinteä [[sanajärjestys]] on [[subjekti (lauseenjäsen)|subjekti]]–predikatiivinen osoitin–(suora [[objekti (lauseenjäsen)|objekti]])–[[predikaatti (lauseenjäsen)|verbipredikaatti]]–epäsuora jäsen. Nominilausekkeessa [[attribuutti (lauseenjäsen)|attribuutti]] seuraa pääjäsentä.<ref>VydrinJazyki mira, s. 32–42.</ref>
 
==Kirjakielet==
Mandelaiset kielet toimivat etupäässä suullisen kanssakäymisen välineinä<ref name="Afrika" />. Eräitä kieliä kirjoitettiin ennen [[kolonialismi|siirtomaa-aikaa]] [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella kirjaimistolla]]. Perinne on säilynyt [[mandinkat|mandinkoilla]] ja Burkina Fason [[djulat|djulilla]]. Vain kieltä varten luotiin 1800-luvun alussa [[vai-kirjoitus|omaperäinen tavukirjoitus]], ja myöhemmin vastaavat järjestelmät kehitettiin myös [[mende-kirjoitus|mendeä]], [[kpelle-kirjoitus|kpelleä]], [[loma-kirjoitus|lomaa]] ja [[masaba|bambaraa]] varten. Vuonna 1949 luotu [[n’ko-kirjaimisto]] on saanut laajaa kannatusta Guineassa ja sen naapurimaissa. [[Latinalainen kirjaimisto|Latinalaiseen kirjaimistoon]] perustuneita kirjoitusjärjestelmiä laadittiin 1900-luvulla [[kristinusko|kristittyjen]] [[kristillinen lähetystyö|lähetyssaarnaajien]] ja myöhemmin eräiden valtioiden toimesta.<ref>VydrinJazyki mira, s. 1094–1109.</ref>
 
==Lähteet==
29 969

muokkausta