Ero sivun ”Ruhtinas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Niera (keskustelu | muokkaukset)
Muotoilua
Rivi 3:
'''Ruhtinas''' on [[aateli]]sarvo, joka luetaan ylhäisaateliin. Ylhäisten aatelissukujen päämies on usein ruhtinas, ja eräiden pienten valtioiden hallitsijan arvonimi on ruhtinas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ | Nimeke = Ruhtinas | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy | Viitattu = 12.6.2016 | Kieli = }}</ref> Arvojärjestyksessä ruhtinas on nykyaikana [[herttua]]n alapuolella, mutta [[kreivi]]n yläpuolella.
 
Esihistoriallisella ajalla Skandinaviassa ruhtinas saattoi olla mitä tahansa herttuan ja kuninkaan väliltä: kuninkaan [[vasalli]], tai täysin itsenäinen hallitsija. Silloin kuninkaalliset arvonimet (esimerkiksi kuningaz ja druhtinaz) käsitettiin eri laillatavoin kuin nykyaikana.
 
Keskiajalla monien eurooppalaisten pikkuvaltioiden hallitsijan arvonimi oli ruhtinas, mutta 1800-luvun alussa useimmat heistä menettivät hallitsijanasemansa. Nykyisin enää [[Andorra]]n, [[Liechtenstein]]in, [[Luxemburg]]in ja [[Monaco]]n hallitsijoina on ruhtinas (Andorrassa kaksi, Luxemburgissa oikeammin suurherttua). Ruhtinaan arvo voi olla myös joillakin hallitsijahuoneen miespuolisilla jäsenillä. Aatelisarvon naispuolista haltijaa kutsutaan ruhtinattareksi. Nykyään hallitsijoina toimivat ruhtinaita pidetään kuninkaallisina ja heidän hallitsemiaan ruhtinaskuntia monarkioina.
Rivi 11:
Saksassa on käytetty keisarinvaaliin osallistumaan oikeutetuista ruhtinaista nimitystä ''Kurfürst'', joka käännetään muotoon [[vaaliruhtinas]] (myös kuuriruhtinas). [[Ruotsin kieli|Ruotsin]] ''furste'' käännetään ruhtinaaksi ja ''furstinna'' ruhtinattareksi, ''storfurste'' suuriruhtinaaksi.
 
Suomen viimeinen ja ainoa Ritarihuoneelle introdusoitu ruhtinassuku oli sammunut [[Aleksandr Sergejevitš Menšikov|Menšikoffin]] sukuhaara. Aiemmin Suomessa on asunut muitakin venäläisiä ruhtinassukuja (knyaz:it). Nämä slaavilaiset ruhtinassuvut eivät pitäneet Ritarihuoneelle rekisteröitymistä tärkeäksi, ja jättivät sen siksi tekemättä. '''Demidoffin''' suku on ainoa nykyisin Suomessa asuva venäläinen ruhtinassuku.
 
Toki Suomessa on asunut muitakin venäläisiä ruhtinassukuja (knyaz:it). Nämä slaavilaiset ruhtinassuvut näkivät kuitenkin rekisteröitymisen Suomen Ritarihuoneelle vähäiseksi hyödyksi ja jättivät sen tekemättä. '''Demidoffin''' suku on ainoa nykyisin Suomessa asuva venäläinen ruhtinassuku.
 
== Katso myös ==