Ero sivun ”Juho Jännes” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muotoiluja |
luokka, muotoiluja |
||
Rivi 5:
Jänneksen vanhemmat olivat professori ja senaattori [[Arvid Genetz]] sekä Julia Arppe. Suomenmielinen Genetz käytti kirjailijanimeä ''Arvi Jännes'', ja hänen lapsensa suomensivat sukunimensä Jännekseksi. Juho Jännes kirjoitti ylioppilaaksi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta]] vuonna 1898 ja opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa pääaineinaan fysiikkaa ja kemiaa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1903. Jännes perehtyi maataloustieteisiin suorittaessaan jatko-opintoja [[Saksa]]ssa. Hän peri vanhemmiltaan [[Ahtialan kartano]]n [[Lohja]]lla, mutta muuten hänellä ei ollut henkilökohtaista kosketusta maanviljelyyn. Vuosina 1908–1918 Jännes toimi [[Helsingin maanviljelyslyseo]]n rehtorina, mihin tehtävään hänet oli kutsunut [[Hannes Gebhard]]. Vuonna 1917 Jännes valmistui filosofian lisensiaatiksi ja väitteli seuraavana vuonna tohtoriksi.<ref name="KB" />
Jännes toimi [[Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta|SOK:n]] puheenjohtajana 1916–1917, jolloin hän epäonnistui osuuskauppaliikkeen jakautumisen estämisessä. Kun Suomen Maataloustuottajain Keskusliitto perustettiin vuonna 1917, Jännes valittiin sen valtuuskunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Järjestön jäsenmäärä oli aluksi pieni ja sen vaikutusvalta nojasi johtohenkilöiden asiantuntemukseen. MTK:n jäsenkunnalle Jännes jäi melko etäiseksi henkilöksi. Suomen ulkoasiainhallinnon perustamisvaiheessa Jännes nimitettiin 1918 lähetystöneuvokseksi ja kauppakomission puheenjohtajaksi [[Berliini]]in. Vuosina 1919–1920 hän toimi Suomen lähettiläänä Berliinissä. Presidentti [[K. J. Ståhlberg]] erotti hänet sen jälkeen, kun Suomen sotaministeriön Saksassa tekemistä asekaupoista oli syntynyt julkisuudelta salattu skandaali. Kotimaahan palattuaan Jännes perusti elannokseen Ahtialan kartanoon puutarha- ja taimikaupan.<ref name="KB" />
Jännes palasi MTK:n valtuuskunnan johtoon vuonna 1923. Vuodesta 1935 nimikkeenä oli johtokunnan puheenjohtaja. Hän oli ajoittain ehdolla myös [[Maataloushallitus|Maataloushallituksen]] ylijohtajaksi, mutta häntä ei nimitetty tehtävään. Sotien jälkeen MTK ja Jännes sen johdossa suhtautuivat
Maatalousjärjestöjen ohella Jänneksellä oli runsaasti muitakin luottamustehtäviä. Hän oli pitkäaikainen [[Yleisradio]]n hallintoneuvoston puheenjohtaja, [[Valtion maanviljelyskemian laboratorio]]n johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1939–1954 ja kuului [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen]] puoluevaltuuskuntaan 1929–1942. Hän oli myös yksi sähkölamppuja valmistavan [[Airam]]in perustajista ja sen johtokunnan puheenjohtaja 1921–1931 sekä uudelleen vuodesta 1948.<ref name="KB" />
Rivi 26:
[[Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot]]
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]]
[[Luokka:SOK:n johtajat]]
[[Luokka:Vuonna 1880 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1964 kuolleet]]
| |||