Ero sivun ”Pohjoismaiden maantiede” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korj.
Usp (keskustelu | muokkaukset)
w
Rivi 27:
|ympäristöongelmat =
}}
'''Pohjoismaiden maantiede''' on vaihtelevaa, ja sitä käsitellään [[Maantiede|maantieteessä]] yhtenäisenä alueena pikemmin kulttuurihistoriallisista kuin puhtaasti maantieteellisistä[[Luonnonmaantiede|luonnonmaantieteellisistä]] syistä; alueen valtiot eli [[Pohjoismaat]] muodostavat omankaltaisensa valtioiden joukon.
 
Pääosan Pohjoismaista muodostaa [[Fennoskandia]], johon kuuluvat [[Suomi]] sekä Skandinavian niemimaan [[Ruotsi]] ja [[Norja]]. Fennoskandian [[geologia]]a hallitsee vanhasta [[peruskallio]]sta muodostuva [[Fennoskandia]]n kilpi. Nuorempia [[sedimenttikivi]]ä on Fennoskandian kilven reunoilla kuten Ruotsiin kuuluvissa [[Gotlanti|Gotlannin]] ja [[Öölanti|Öölannin]] saarilla samoin kuin Pohjoismaiden naapurina etelässä olevassa [[Viro]]ssa. [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]] Suomen kaakkoispuolella samoin kuin [[Tanska]]ssa on [[jääkausi|jääkauden]] kasaamina runsaasti irtaimia maalajeja kallioperän päällä. [[Norja|Norjan]] ja [[Ruotsi|Ruotsin]] rajalla sijaitsee vuoristo [[Skandit]], joka ylettyy [[Suomi|Suomeenkin]] asti ja sen korkein kohta on yli 2 kilometriä merenpinnan yläpuolella.
Rivi 39:
[[Tanskan maantiede|Tanskassa]] on hyvin tasaista, korkein kohta on vain noin 173 metrin korkeudessa.
 
[[Islannin maantiede|Islanti]], [[Eurooppa|Euroopan]] toiseksi suurin saari ja Pohjoismaiden suurin (jos [[Grönlanti|Grönlantia]] ei lasketa), on vuoristoisempi kuin Tanska tai Suomi, sen korkein kohta on 2 199 metrin korkeudessa. Islannissa on myös paljon [[Tulivuori|tulivuoria]] ja [[Jäätikkö|jäätiköitä]].
 
==Kirjallisuutta==