Ero sivun ”Karjalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Suomen karjalaiset: Karjalaisista sukujuurista |
||
Rivi 41:
== Suomen karjalaiset ==
[[Kuva:Pennant of Karjala.PNG|thumb|Karjalan [[isännänviiri]]. Mustapunaista yhdistelmää on pidetty karjalaisten tunnuksena, ja esimerkiksi [[hautajaiset|hautajaisissa]] sitä voidaan käyttää [[kukkavihko|kukkavihkon]] nauhojen väreinä.]]
Suomalaisten karjalaisten kotiseutua oli Suomelle kuulunut Karjalan alue, jonka pääosa kuului [[Viipurin lääni]]in ja pohjoisosa [[Kuopion lääni]]in. Alueluovutusten jälkeen näistä alueista jäi Suomelle nykyisten Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien alue. Kun Suomessa puhutaan karjalaisista, käytetään sanaa useimmiten juuri tässä merkityksessä. Tällöin karjalaisiksi kutsutaan [[Etelä-Karjala]]n ja [[Pohjois-Karjala]]n asukkaita sekä [[Luovutettu Karjala|luovutetun Karjalan]] alueilta [[evakko]]on lähteneitä karjalaisia. Tänä päivänä arviolta jopa joka kolmannen suomalaisen juuret juontavat Karjalaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/analyysi-karjala-takaisin-unelmasta-luovutaan-karj/2805526|nimeke=Analyysi: Karjala takaisin -unelmasta luovutaan? Karjalan liitto esittää tavoitteen poistamista säännöistä|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2020-08-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Suomen [[Etelä-Karjala]]n maakunnassa puhuttavan kielen katsotaan edustavan [[Suomen kieli|suomen]] [[Kaakkoismurteet|kaakkoismurteita]], kun taas [[Pohjois-Karjala]]ssa puhutaan murretutkijoiden mukaan suomen kielen [[Savolaismurteet|savolaismurteita]]. Murreraja kulkee [[Parikkala]]n kunnan tienoilla. Kaakkoismurteet eli suomen karjalaismurteet jakautuvat [[varsinaiskarjala]]a muistuttaviin sisämaan murteisiin ja [[Inkeroisen kieli|inkeroista]] muistuttaviin rannikon murteisiin. Murteesta huolimatta pohjoiskarjalaisiakin pidetään yleensä karjalaisina eikä [[Savolaiset|savolaisina]], tosin osa heistä mieltää itsensä itäsuomalaisiksi.
| |||