Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä

55 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(→‎Verokiila Suomessa: Linkki ei ollut rikki mutta lähdeviite kerjäsi parantelua)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa [[palvelu]]jen tuotannossa<ref>[http://www.talouselama.fi/uutiset/article158884.ece Työttömyys ei vähene], Talouselämä 26.3.2002, Mirva Heiskanen, mm. kappale "Verotus tappaa palvelutyön"</ref>. Termillä '''kaksinkertainen verokiila''' viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa.
 
Verokiilan vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään. Esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] ja [[Tanska]]ssa on otettu käyttöön [[kotitalousvähennys]].
 
Verorahoilla tuotetaan julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, jotka ovat maksuttomasti tai pientä maksua vastaan käytettävissä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=esim&course_id=tkoulu_ktal&lesson_id=2&subject_id=2&example_id=1 |Nimeke=2.2 Kansantalouden kiertokulku &mdash; Esimerkki 1 |Ajankohta=4/2016 |Sivusto=Tilastokeskuksen sivusto}}</ref>
 
==Rajaverokiila ja kokonaisverokiila==
palkkaveron ja työnantajamaksujen summan kasvu johtaa korkeampaan neuvoteltuun nimellispalkkaan, mikä puolestaan nostaa työvoimakustannuksia. Tällöin työllisyys heikkenee."</ref><ref name=koskela-256-1>Koskela et al., 2004. s. 256. Lainaus: "He raportoivat, että vuosien 1965 ja 1995 välillä keskimääräinen efektiivinen veroaste (palkkaverot + työnantajamaksut) nousi Manner-Euroopan maissa 28 prosentista 42 prosenttiin. Samaan aikaan työttömyys kasvoi 2,1 prosentista 10,5 prosenttiin. Estimointitulosten mukaan verotuksen kiristyminen selitti noin puolet työttömyyden kasvusta."</ref> Ongelma on muodostunut vähitellen pitkän ajan kuluessa useiden osatekijöiden yhteisvaikutuksesta.<ref name=varhee-3>Varhee, 2015. Lainaus: "Kuten useimmat julkisen talouden ongelmista, verokiilakin on kasvanut vähitellen, usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Nimellispalkkojen nousu on kiristänyt valtion tuloverotuksen progressiota, koska veroasteikkojen inflaatiotarkistukset ovat jääneet toteutuneesta kehityksestä jälkeen."</ref> Koordinoiduilla palkkaneuvotteluilla ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen välillä on taipumus lieventää verokiilan työllisyyttä heikentävää vaikutusta palkkamaltin kautta.<ref name=koskela-256-2>Koskela et al., 2004. s. 256. Lainaus: "Anglosaksisissa maissa, joissa ammattiliittojen asema on heikompi ja Pohjoismaissa, joissa palkkaneuvottelut liittojen ja työnantajajärjestöjen välillä
ovat koordinoituja, ei estimointitulosten mukaan verotuksen kiristymisellä ollut vaikutusta työttömyyden kasvuun."</ref><ref name=koskela-261-1>Koskela et al., 2004. s. 261. Lainaus: "Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella verotuksella on jonkin verran vaikutusta työvoimakustannuksiin ja sitä kautta työllisyyteen, mutta vaikutus näkyy lähinnä maissa, joissa ammattiliitoilla on voimakas asema palkanmuodostuksessa. Verotuksen vaikutus työvoimakustannuksiin on kuitenkin keskimäärin pienempi, joskin silti lievästi positiivinen maissa, joissa palkkaneuvottelut käydään keskitetysti. Johdonmukaista näyttöä siitä, että työnantajamaksujen ja verotuksen vaikutus olisi pitkällä aikavälillä erilainen, ei tutkimusten perusteella ole."</ref>
 
VerorahoillaVerokiilan vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään. Esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] ja [[Tanska]]ssa on otettu käyttöön [[kotitalousvähennys]]. Toisaalta, verorahoilla tuotetaan julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, jotka ovat maksuttomasti tai pientä maksua vastaan käytettävissä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=esim&course_id=tkoulu_ktal&lesson_id=2&subject_id=2&example_id=1 |Nimeke=2.2 Kansantalouden kiertokulku &mdash; Esimerkki 1 |Ajankohta=4/2016 |Sivusto=Tilastokeskuksen sivusto}}</ref>.
 
==Katso myös==
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
 
[[Luokka:Julkinen talous]]
[[Luokka:Verotus]]
 
[[de:Ökonomische Wohlfahrt#Wohlfahrtswirkungen einer Steuer]]
37 257

muokkausta