Wikipedia

Ero sivun ”Totuus kiihottaa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
käsittämätöntä mututuubaa oleva lauseen osa pois ja selvennyspyyntö
Rivi 3:
Hankamäki näkee [[Valtamedia|valtavirtamedian]] ja [[vaihtoehtoinen kansalaisjournalismi|vaihtoehtoisen kansalaisjournalismin]] välisen kilpailun merkkinä yhteiskuntarakenteeseen syntyneestä halkeamasta, jonka aiheuttajana hän pitää [[Maahanmuutto|maahanmuuton]] tuottamaa eripuraa ja EU-jäsenyydestä johtuvaa keskittämispolitiikkaa.<ref>Hankamäki, Jukka: ''Totuus kiihottaa'' (2020, s. 28).</ref> Ne ovat teoksen mukaan johtaneet [[identiteettipolitiikka|identiteettipoliittiseen]] konfliktiin, jossa eturyhmien välistä kilpailua käytetään yleisvasemmistolaisten tarkoitusperien ajamiseen valtamediassa.<ref>Hankamäki, Jukka: ''Totuus kiihottaa'' (2020, s. 266¬–279).</ref> Aineistona tutkimuksessa on muun muassa [[Me Too -kampanja]]a ja [[Koululakko ilmaston puolesta|koululaisten ilmastolakkoilua]] koskeva lehtikirjoittelu.<ref>Hankamäki, Jukka: ''Totuus kiihottaa'' (2020, s. 235 jss.)</ref> Tutkimuksen mukaan toimittajat orkestroivat julkisuutta puhuttamalla sekä poliitikkoja että tieteilijöitä valikoidusti, mistä syntyy puolueellista agendajournalismia ja tarkoitushakuista tutkimusta.<ref>Hankamäki, Jukka: ''Totuus kiihottaa'' (2020, s. 370 jss.).</ref>
 
Perussuomalaisuudestaan ja siihen liittyvästä oikeistolaisuudestaan huolimatta Hankamäki tukeutuu vasemmistolaisten ja marxilaistenteoksessaan [[Frankfurtin koulukunta|Frankfurtin koulukunnan]] edustajien{{selvennä|keiden kaikkien muiden kuin Habermasin?}}, kuten [[Jürgen Habermas]]in näkemykseen, että julkisuuden ongelmat kielivät [[järjestelmäpolitiikka|järjestelmäpolitiikan]] oikeutusperustuksen ongelmista.<ref>Hankamäki, Jukka: ''Totuus kiihottaa'' (2020, s. 47–60 jss.).</ref> Hän vetoaa myös psykoanalyytikon ja sosialistin [[Erich Fromm|Erich Frommin]]n käsitykseen, että kantaväestöjen kärsivällisyyttä on epäviisasta koetella katteettomilla vapauden julistuksilla.<ref>Hankamäki, Jukka: ''Totuus kiihottaa'' (2020, s. 22–23 jss.).</ref> Hankamäen mukaan media on jakautunut tunneperäiseen ja järkiperäiseen asennoitumiseen ja kansalaisten mielipiteet ovat päässeet paremmin esiin sosiaalisessa mediassa, jota koskeva sensuroiminen antaa vääristyneen kuvan siitä, mitä todellisuudessa ajatellaan.<ref>Hankamäki, Jukka: ''Totuus kiihottaa'' (2020, s. 28 jss.)</ref> Hankamäen mukaan yhteiskunnallista totuutta ei voida tavoitella tilanteissa, joita varjostaa rangaistusten uhka, ja hän puolustaa sananvapautta julkisen vallan rajoitustoimilta ja median itsesensuurilta.<ref>Hankamäki, Jukka: ''Totuus kiihottaa'' (2020, s. 393 jss.)</ref>
 
Kirjassaan Hankamäki kirjoittaa sosiaalisen vaihdon teorioihin tukeutuen suomalaisista naisista:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Totuus_kiihottaa”