Ero sivun ”Tiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: huutamista |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 176.72.38.209) ja palautettiin versio 18938304, jonka on tehnyt Putsari Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 3:
'''Tiede''' tarkoittaa [[todellisuus|todellisuuden]] ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua [[tieto]]jen jäsentynyttä kokonaisuutta.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref name="Halonen-1">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento01.htm | Tekijä=Halonen, Ilpo | Nimeke=Tieteen tuntomerkit | Julkaisu=Johdatus tieteenfilosofiaan | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Filosofian laitos | Ajankohta=2009}}</ref> Tieteen tehtävänä on selittää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Tieteellinen tutkimus on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, mutta myös aikaisemman tieteellisen tiedon päälle rakentamista sekä selitysten ja ennustusten todentamista. Tieteen tarkoituksena on kertoa ympäröivästä maailmasta varmoja totuuksia ja tieteen pyrkimyksenä on muuttaa maailma kielelliseen muotoon selittämällä todellisuutta tosien [[väite|väitteiden]] avulla, jotta ihmiset voisivat ymmärtää todellisuutta ja siirtää tieteelliseen tietoon perustuvaa tietämystä toisilleen toden kommunikaation avulla. Monet [[teknologia]]t ja [[tekniikka|tekniikat]] perustuvat tieteellisen tietoon. Tieteellinen tutkimus perustuu pääsääntöisesti muiden aikaisempiin tutkimustuloksiin, mikä tarkoittaa [[Lähdeviittaus|lähteiden]] käyttöä tutkimustyössä. Tieteen harjoittajia kutsutaan [[tieteilijä|tieteilijöiksi]], tiedemiehiksi ja [[tutkija|tutkijoiksi]].
Tieteet pohjautuvat [[tieteenfilosofia]]ssa kehittyneeseen [[empirismi|empiristiseen]] ajattelusuuntaan joka painottaa reaalimaailman havaintoja ja kokeita vastakohtana [[intuitio]]lle ja niin sanotulle [[Mututieto |''musta tuntuu'']] -ajattelulle, joiden molempien perustuvuus todellisuuteen ovat kyseenalaisia, koska jokainen ihminen on perustavasti subjektiivinen{{Kenen mukaan}} ja henkilökohtaiset kokemukset sekä havainnot ovat valikoituneita. Todellisuus ja yksittäisen ihmisen todellisuuskäsitys ovat toisistaan poikkeavia, mutta todellisuus on näistä tieteen tutkimuskohde. Tieteissä pidettyjen totuuksien kyseenalaistaminen on keskeistä. Tieteissä kerätään todistusaineistoa väitteiden tueksi. [[Tieteellinen menetelmä]] pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.<ref>Haaparanta–Niiniluoto 1986: 7, 14.</ref> Tieteellisessä menetelmässä [[hypoteesi]]t ja [[Tieteellinen teoria|teoriat]] täytyy osoittaa tosiksi reaalimaailmassa, eikä tieteessä saisi tukeutua vain ''a priori'' -ajatteluun. Tieteissä teoria ja reaalimaailma ovat jatkuvassa kanssakäymisessä keskenään samalla tavalla kuin ihmisten käyttämä kieli ja ympäröivä todellisuus ovat vastaavasti kanssakäymisessä keskenään.<ref>Wittgenstein, Ludwig: ''Tractatus Logico-Philosophicus''. 1921.</ref> Tiedettä ei olisi ilman kieltä ([[matematiikka]] lasketaan kieleksi jossa on kielioppi ja käsitteistö). Maapallon [[eliö]]istä vain ihmisillä on tiedettä, koska ihminen on ainoa kieltä käyttävä eliölaji. Tieteen historiaa käsittelee [[tieteenhistoria]].
Osaa tieteistä sovelletaan käytäntöön yhteiskunnassa joko sellaisenaan tai monitieteisten [[soveltava tiede|soveltavien tieteiden]] avulla, mutta osalla tieteistä ei ole varsinaisia käytännön sovelluksia, vaan niiden tarkoituksena on vain auttaa ymmärtämään ilmiöitä. Tieteet tukevat kuitenkin toisiaan. Tieteet jaotellaan reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan edelleen tavallisesti [[luonnontiede|luonnontieteisiin]] (tarkastelevat luontoa) ja [[Humanistiset tieteet|humanistisiin tieteisiin]] (tarkastelevat ihmisen toimintaa). Käsitteellisiin tieteisiin kuuluvat [[matematiikka]] ja [[logiikka]]. Tieteenalat liittyvät läheisesti luonnontieteiden ja humanististen tieteiden sisällä toisiinsa, ja monissa tieteissä tarvitaan muiden läheisten tieteiden perustietoja. Esimerkiksi [[kemia]]n ja [[fysiikka|fysiikan]] perustiedot ovat hyödyksi kaikissa luonnontieteissä. Lisäksi matematiikkaa hyödynnetään kaikissa luonnontieteissä. Kaikki tieteenalat ovat jakautuneet alun perin [[filosofia]]sta ja ne ovat edelleen jakautuneet ja jakautuvat edelleen erillisiksi tieteenaloiksi kun tieteellisen tiedon määrä ja tutkimusalueet lukumääräisesti kasvavat.
| |||