Ero sivun ”Olavi J. Mattila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Linkkilisäyksiä ja kuvalisäys |
||
Rivi 35:
==Uran alku==
Mattila syntyi keskikokoisen maalaistalon pojaksi. Lapsuudessaan hän harrasti urheilua ja liikuntaa ja ylsi myöhemmin Suomen mestaruuksiin saakka. Hän oli 200 metrin aitajuoksun [[Suomen mestari]] [[Kalevan kisat 1945|vuonna 1945]] ja [[Tampereen Pyrintö|Tampereen Pyrinnön]] vuosina [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1943|1943]] ja [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1945|1945]] 4 x 100 m viestinjuoksun Suomen mestaruuden voittaneissa joukkueissa.<ref>{{Kirjaviite |Nimeke = Urheilumme kasvot | Julkaisija = Oy Scandia Kirjat Ab | Vuosi = 1972 | Sivut = 995}}</ref> Mattila oli olympiavalmennettava [[Kesäolympialaiset 1940|vuoden 1940 kisoihin]], jotka peruutettiin sodan vuoksi. Urheilun kautta hän tutustui Urho Kekkoseen, jonka tuella hän nousi myöhemmin asemiin politiikassa ja liike-elämässä.
Sodan jälkeen hän valmistui sekä [[diplomi-insinööri]]ksi (1946) että [[kauppatieteet|kauppatieteiden maisteriksi]] (1950) <ref>Mitä Missä Milloin 1982, Otava, s. 108</ref> ja työskenteli liike-elämän palveluksessa. Vuonna 1952 hänet nimitettiin kaupalliseksi neuvokseksi Suomen Ulkomaankaupan Edistämisrahastoon, jossa hän ryhtyi solmimaan Suomelle kauppasuhteita tuoreen [[Kiina|Kiinan kansantasavalla]]n kanssa. [[Peking]]istä hän siirtyi 1957 [[Buenos Aires]]iin kaupalliseksi lähetystösihteeriksi.
==Poliitikkona ja ministerinä==
[[Tiedosto:ETYK-Finland-delegation-1975.jpg|thumb|left|Suomen ETYK-valtuuskunnan jäseniä huippukokouksessa 1975: ulkoministeri Olavi J. Mattila, pääministeri [[Keijo Liinamaa]] ja presidentti [[Urho Kekkonen]].]]
Vuonna 1960 hänet nimitettiin monelle yllätyksenä [[Kauppa- ja teollisuusministeriö]]n kauppaosaston päälliköksi. Virka oli keskeinen Suomen [[idänkauppa|idänkaupassa]]. Hän alkoi päästä sisäpiireihin vallankäytön ytimessä ja pääsi myös läheiseen suhteeseen presidentti Urho Kekkosen kanssa ja tämän luottomieheksi. Osaksi tämä johtui yhteisistä taustoista: molemmat olivat maalaistalon poikia ja entisiä huippu-urheilijoita. Lisäksi molemmilla oli sama puoluetausta. Mattila ei kuitenkaan koskaan sitoutunut julkisesti puolueisiin, mutta vähitellen hänestä tuli yksi puolueen [[K-linja]]n johtohahmoista, joka vaikutti kulissien takana poliittisiinkin asioihin.
| |||