Ero sivun ”Korporatokratia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+poistokeskustelussa
Usp (keskustelu | muokkaukset)
osin uusiksi
Rivi 2:
{{Korjattava|Artikkeli pohjautuu nykymuodossaan en-wikin artikkelin vuoden 2010 versioon, joka on lähteetön ja ongelmamallineiden kyllästämä.}}
{{Valtiomuodot}}
'''Korporatokratia''' on [[valtiomuoto]], jossa valta on [[yritys|yrityksillä]] ja [[konglomeraatti (liiketalous)|konglomeraateilla]]. Siitä on käytetty myös nimeä '''yhtiövalta'''. Korporatokratia on sekä vasemmistolaisen että oikeistolaisen [[Statismi|antistatismin]] näkökulmasta tilanne, jossa [[Valtio|valtioinstituutio]] on vakavasti harhautettu oikealta paikaltaan yleisen edun suojaamisesta yksityisten intressien palvelijaksi.
 
Ekonomisti [[Jeffrey Sachs]] kuvasi Yhdysvaltoja korporatokratiaksi kirjassaan ''The Price of Civilization'' (2011)<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Sachs, Jeffrey.|Nimeke=The price of civilization : reawakening American virtue and prosperity|Vuosi=2011|Julkaisupaikka=New York|Julkaisija=Random House|Tunniste=711989050|Isbn=978-1-4000-6841-8, 1-4000-6841-X, 978-0-679-60502-7, 0-679-60502-9, 0-8129-8046-8, 978-0-8129-8046-2|www=https://www.worldcat.org/oclc/711989050|Viitattu=2020-08-20}}</ref>. Hänen mukaan tämän taustalla on neljä trendiä: Heikot kansalliset puolueet ja yksittäisten vaallipiirien korostuminen, koska vaalin voittaja saa koko vaalipiirin vaikutusvallan; Toisen maailmansodan jälkeinen USA:n laajan sotilaallisen toiminnan estabiloituminen; Suurten yritysten harjoittama vaalirahoitus; voimatasapainon kallistuminen Globalisaation myötä yrityksille.<ref name=":0" /> Sachs hahmottelee neljä voimakkainta ryhmittymää: sotateollinen kompleksi, Wall Street-Washington -kompleksi, öljy-liikenne-sotilaallinen -kompleksi ja terveydenhuolto -kompleksi.<ref name=":0" />
Yritykset antavat merkittäviä summia rahaa kilpailevien [[poliittinen|poliittisen]] [[puolue]]iden ehdokkaille varmistaakseen sen, että vaalituloksesta riippumatta vaalien voittaja tulee olemaan kiitollisuudenvelassa rahoittajilleen. Koska poliitikot ovat yhä enemmän riippuvaisia lahjoituksista tullakseen valituksi, heidän [[objektiivisuus|objektiivisuutensa]] yritysten etujen suhteen voi vaarantua.
 
== Ominaispiirteitä ==
Usein entisiä yritysjohtajia nimitetään vaikutusvaltaisiin valtion virkoihin. Heille annetaan tehtäväksi hallita entisiä tai tulevia työntekijöitään. Valtion työntekijät, jotka tekevät yhteistyötä yritysten kanssa, puolestaan saavat usein korkea-arvoisia työpaikkoja yrityksissä sen jälkeen, kun he ovat osoittaneet sitoutuneensa yritysten etujen ajamiseen. Nämä tuottoisat tarjoukset toimivat kannustimena valtion työntekijöille palvella [[lobbaus|lobbaajia]] ja auttaa uusia työnantajiaan vaikuttamaan valtion päättäjiin. Tätä ilmiötä kutsutaan "pyöröoveksi" yritysten ja valtion toimielinten välillä.
Yritykset antavat merkittäviä summia rahaa kilpailevien [[poliittinen|poliittisen]] [[puolue]]iden ehdokkaille varmistaakseen sen, että vaalituloksesta riippumatta vaalien voittaja tulee olemaan kiitollisuudenvelassa rahoittajilleen. Koska poliitikot ovat yhä enemmän riippuvaisia lahjoituksista tullakseen valituksi, heidän [[objektiivisuus|objektiivisuutensa]] yritysten etujen suhteen voi vaarantua. Vaaleihin käytettävän rahan määrän lisääminen nostaa vaalikamppanjoinnin kustannuksia, joten ulkopuolisten ehdokkaiden on hankalampi päästä läpi ilman "yritys-sponsoreita".
 
"Pyöröoveksi" kutsutussa ilmiössä henkilöt toimivat vuoroin yritysjohtajina, vaikutusvaltaisina valtion virkamiehinä tai [[Lobbaus|lobbareina]]. Tämä luo mahdollisuuden ei-ilmeiselle korruptiolle. Esimerkiksi valtiolla päättävässä asemassa oleva henkilö, siirtyy yrityksen palvelukseen palkkiona yritykselle suotuisasta toiminnasta valtion virassa. Tätä voidaan torjua esimerkiksi säätämällä [[Karenssi|karenssiaikoja]] siirtymien välille.
Korporatokratia on sekä vasemmistolaisen että oikeistolaisen [[Statismi|antistatismin]] näkökulmasta tilanne, jossa valtioinstituutio on vakavasti harhautettu oikealta paikaltaan yleisen edun suojaamisesta yksityisten intressien palvelijaksi.
 
==Kirjallisuus Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuus ==
* Teivo Teivainen: Yritysvastuun umpikuja (Kalevi Sorsa -säätiö, 2013)