Versio 17. toukokuuta 2020 kello 16.47 muokkaa Mononesia (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 286 muokkausta +poistokeskustelussa ← Vanhempi muutos		Versio 20. elokuuta 2020 kello 21.25 muokkaa kumoa Usp (keskustelu \| muokkaukset) 20 837 muokkausta osin uusiksi Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 2: {{Korjattava\|Artikkeli pohjautuu nykymuodossaan en-wikin artikkelin vuoden 2010 versioon, joka on lähteetön ja ongelmamallineiden kyllästämä.}} {{Valtiomuodot}} '''Korporatokratia''' on [[valtiomuoto]], jossa valta on [[yritys\|yrityksillä]] ja [[konglomeraatti (liiketalous)\|konglomeraateilla]]. Siitä on käytetty myös nimeä '''yhtiövalta'''. Korporatokratia on sekä vasemmistolaisen että oikeistolaisen [[Statismi\|antistatismin]] näkökulmasta tilanne, jossa [[Valtio\|valtioinstituutio]] on vakavasti harhautettu oikealta paikaltaan yleisen edun suojaamisesta yksityisten intressien palvelijaksi. Ekonomisti [[Jeffrey Sachs]] kuvasi Yhdysvaltoja korporatokratiaksi kirjassaan ''The Price of Civilization'' (2011)<ref name=":0">{{Kirjaviite\|Tekijä=Sachs, Jeffrey.\|Nimeke=The price of civilization : reawakening American virtue and prosperity\|Vuosi=2011\|Julkaisupaikka=New York\|Julkaisija=Random House\|Tunniste=711989050\|Isbn=978-1-4000-6841-8, 1-4000-6841-X, 978-0-679-60502-7, 0-679-60502-9, 0-8129-8046-8, 978-0-8129-8046-2\|www=https://www.worldcat.org/oclc/711989050\|Viitattu=2020-08-20}}</ref>. Hänen mukaan tämän taustalla on neljä trendiä: Heikot kansalliset puolueet ja yksittäisten vaallipiirien korostuminen, koska vaalin voittaja saa koko vaalipiirin vaikutusvallan; Toisen maailmansodan jälkeinen USA:n laajan sotilaallisen toiminnan estabiloituminen; Suurten yritysten harjoittama vaalirahoitus; voimatasapainon kallistuminen Globalisaation myötä yrityksille.<ref name=":0" /> Sachs hahmottelee neljä voimakkainta ryhmittymää: sotateollinen kompleksi, Wall Street-Washington -kompleksi, öljy-liikenne-sotilaallinen -kompleksi ja terveydenhuolto -kompleksi.<ref name=":0" /> Yritykset antavat merkittäviä summia rahaa kilpailevien [[poliittinen\|poliittisen]] [[puolue]]iden ehdokkaille varmistaakseen sen, että vaalituloksesta riippumatta vaalien voittaja tulee olemaan kiitollisuudenvelassa rahoittajilleen. Koska poliitikot ovat yhä enemmän riippuvaisia lahjoituksista tullakseen valituksi, heidän [[objektiivisuus\|objektiivisuutensa]] yritysten etujen suhteen voi vaarantua.▼ == Ominaispiirteitä == Usein entisiä yritysjohtajia nimitetään vaikutusvaltaisiin valtion virkoihin. Heille annetaan tehtäväksi hallita entisiä tai tulevia työntekijöitään. Valtion työntekijät, jotka tekevät yhteistyötä yritysten kanssa, puolestaan saavat usein korkea-arvoisia työpaikkoja yrityksissä sen jälkeen, kun he ovat osoittaneet sitoutuneensa yritysten etujen ajamiseen. Nämä tuottoisat tarjoukset toimivat kannustimena valtion työntekijöille palvella [[lobbaus\|lobbaajia]] ja auttaa uusia työnantajiaan vaikuttamaan valtion päättäjiin. Tätä ilmiötä kutsutaan "pyöröoveksi" yritysten ja valtion toimielinten välillä. ▲Yritykset antavat merkittäviä summia rahaa kilpailevien [[poliittinen\|poliittisen]] [[puolue]]iden ehdokkaille varmistaakseen sen, että vaalituloksesta riippumatta vaalien voittaja tulee olemaan kiitollisuudenvelassa rahoittajilleen. Koska poliitikot ovat yhä enemmän riippuvaisia lahjoituksista tullakseen valituksi, heidän [[objektiivisuus\|objektiivisuutensa]] yritysten etujen suhteen voi vaarantua. Vaaleihin käytettävän rahan määrän lisääminen nostaa vaalikamppanjoinnin kustannuksia, joten ulkopuolisten ehdokkaiden on hankalampi päästä läpi ilman "yritys-sponsoreita". "Pyöröoveksi" kutsutussa ilmiössä henkilöt toimivat vuoroin yritysjohtajina, vaikutusvaltaisina valtion virkamiehinä tai [[Lobbaus\|lobbareina]]. Tämä luo mahdollisuuden ei-ilmeiselle korruptiolle. Esimerkiksi valtiolla päättävässä asemassa oleva henkilö, siirtyy yrityksen palvelukseen palkkiona yritykselle suotuisasta toiminnasta valtion virassa. Tätä voidaan torjua esimerkiksi säätämällä [[Karenssi\|karenssiaikoja]] siirtymien välille. Korporatokratia on sekä vasemmistolaisen että oikeistolaisen [[Statismi\|antistatismin]] näkökulmasta tilanne, jossa valtioinstituutio on vakavasti harhautettu oikealta paikaltaan yleisen edun suojaamisesta yksityisten intressien palvelijaksi. ==~~Kirjallisuus~~ Lähteet == {{Viitteet}} == Kirjallisuus == * Teivo Teivainen: Yritysvastuun umpikuja (Kalevi Sorsa -säätiö, 2013)

Ero sivun ”Korporatokratia” versioiden välillä