Ero sivun ”Lehti (kasvitiede)” versioiden välillä

Lehti (kasvitiede) (muokkaa)

Versio 18. elokuuta 2020 kello 00.09

22 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt Moskva vinden) ja palautettiin versio 17895371, jonka on tehnyt KLS)
[[Kuva:Leaves-scan.jpg|thumb|Erilaisia lehtiä.]]
 
'''Lehti''' on yleensä ohut ja vihreä kasvinosa, joka vastaanottaa auringon valoa [[Yhteyttäminenyhteyttäminen|yhteyttämistä]] varten. Kasvitieteellisesti myös [[Neulanenneulanen|neulaset]] ovat lehtiä. Joillakin [[Lajilaji|kasvilajeilla]] lehdistä tai lehden osista voi olla kehittynyt erinäköisiä rakenteita, kuten monilla [[Kaktuksetkaktukset|kaktuksilla]] (Cactaceae) [[Piikkipiikki (kasvitiede)|piikkejä]] tai useilla [[Hernekasvithernekasvit|hernekasveilla]] (Fabaceae) [[Kärhi|kärhiäkärhi]]ä. Lisäksi joillakin kasvilajeilla lehdet voivat toimia myös aineiden, kuten [[Vesivesi|veden]], varastona. Tällaisia kasveja kutsutaan [[Sukkulenttisukkulentti|(lehti)sukkulenteiksi]].
 
Lehdistä voidaan erottaa kasvulehdet eli "tavalliset" lehdet, [[Sirkkalehtisirkkalehti|sirkkalehdet]] ja [[Kukka|kukkalehdetkukka]]lehdet. Kullakin kasvilajilla on yleensä aina tietynnäköiset kasvulehdet, jotka voivat olla erinäköiset kuin sirkkalehdet. Sirkkalehdet ovat kasvin ensimmäiset lehdet, ja niitä voi olla yksi, kaksi tai monta kappaletta. Kukkalehtiä ovat [[Verholehtiverholehti|verholehdet]], [[Terälehtiterälehti|terälehdet]], [[Hedehede|heteet]] ja [[emi]]t. Ne ovat yleensä ulkonäöltään hyvinkin erinäköisiä kuin tavalliset kasvulehdet ja toimivat kasvin lisääntymisestä vastaavina kasvinosina. Kukkaa voi suojata myös erilliset suojuslehdet.
 
Nykyisten [[Putkilokasvitputkilokasvit|putkilokasvien]] yhteyttävät lehdet ovat rakenteeltaan suhteellisen samankaltaisia [[Megafyllimegafylli|megafyllejä]], mutta [[Liekokasvitliekokasvit|liekokasvien]] (Lycopodiaceae) lehdet ovat [[Mikrofyllimikrofylli|mikrofyllejä]], jotka ovat rakenteellisesti sekä luultavasti myös kehityshistorialtaan erilaisia kuin muiden putkilokasvien lehdet.<ref name=":0" /> Nykyisten [[Kortteetkortteet|kortteiden]] (''Equisetum'') lehdet ovat surkastuneet hyvin pieniksi. [[Sammalet|Sammalista]] osalla on pienet lehdet, kuten [[Lehtisammaletlehtisammalet|lehtisammalilla]] (Bryophyta), ja osalla on [[sekovarsi]], kuten [[Maksasammaletmaksasammalet (luokka)|maksasammalilla]] (Marchantiophyta).
 
== Lehden osat ja niiden morfologia ==
[[Kuva:Leaf 1 web.jpg|250x250px|thumb|Puikea, kevyesti mutkalaitainen, sulkasuoninen lehtilapa]]
Yleiset lehden osat ovat [[lehtilapa]], [[lehtiruoti]] ja lehtikanta. Lehtilapa on kullakin kasvilajilla yleensä tietynkokoinen ja -muotoinen sekä siinä on tietynlainen [[lehtilaita]] ja suonituskuvio. Lehtilavan tyvellä tai kärjessä voi olla myös jokin erikoistuntomerkki. Lisäksi lehti voi kiinnittyä varteen jollain erityisellä tavalla, kuten esimerkiksi sepivästi.▼
 
=== Lehtilapa ===▼
▲Yleiset lehden osat ovat lehtilapa, lehtiruoti ja lehtikanta. Lehtilapa on kullakin kasvilajilla yleensä tietynkokoinen ja -muotoinen sekä siinä on tietynlainen [[lehtilaita]] ja suonituskuvio. Lehtilavan tyvellä tai kärjessä voi olla myös jokin erikoistuntomerkki. Lisäksi lehti voi kiinnittyä varteen jollain erityisellä tavalla, kuten esimerkiksi sepivästi.
Lehtilapa on lehden leveä osa. Yleisesti ottaen se voi olla yhtenäinen, eri tavoin liuskoittunut tai kerrannaislehti eli jakautunut erillisiin [[Lehdykkälehdykkä|lehdyköihin]]. [[Lehtimuoto]] eli lehtilavan ulkomuoto on eri kasvilajeilla hyvinkin erilainen, ja usein se on kasvilajin hyvä tuntomerkki. ▼
 
Eri muotoisista lehdistä käytetään suhteellisen vakiintuneita termejä, kuten esimerkiksi ''soikea'' ([[ellipsi]]ä muistuttava), ''suikea'' (edellisen kaltainen, mutta pitkänomaisempi) ja ''puikea'' (ruodin lähellä leveä, mutta kärkeä kohti kapeneva). Liuskainen lehti voi olla ''sormiliuskainen'' kuten [[metsävaahtera]]lla (''Acer platanoides'') tai ''pariliuskainen'' kuten [[tammi|tammella]] (''Quercus robur''). Kerrannaislehteä voidaan pitää liuskaisen lehden äärimuotona. Siinä lehtilapa on jakautunut erillisiin osiin, lehdyköihin, joilla kuitenkin on yhteinen ruoti ja kanta. Kerrannaislehtiä ovat esimerkiksi [[herne]]en ''tasapariset kärhelliset'', [[Kotipihlaja|kotipihlajankotipihlaja]]n (''Sorbus aucuparia'') ''päätepariset'' ja [[Valkoapila|valkoapilanvalkoapila]]n (''Trifolium repens'') ''kolmisormiset'' lehdet.▼
▲===Lehtilapa===
▲Lehtilapa on lehden leveä osa. Yleisesti ottaen se voi olla yhtenäinen, eri tavoin liuskoittunut tai kerrannaislehti eli jakautunut erillisiin [[Lehdykkä|lehdyköihin]]. [[Lehtimuoto]] eli lehtilavan ulkomuoto on eri kasvilajeilla hyvinkin erilainen, ja usein se on kasvilajin hyvä tuntomerkki.
 
Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä ''kourasuonisiin'', ''sulkasuonisiin'' ja ''silposuonisiin'' lehtiin. Esimerkiksi metsävaahteran (''Acer platanoides'') lehdet ovat kourasuonisia, [[Rauduskoivu|rauduskoivunrauduskoivu]]n (''Betula pendula'') sulkasuonisia ja [[piharatamo]]n (''Plantago major'') silposuonisia.▼
▲Eri muotoisista lehdistä käytetään suhteellisen vakiintuneita termejä, kuten esimerkiksi ''soikea'' ([[ellipsi]]ä muistuttava), ''suikea'' (edellisen kaltainen, mutta pitkänomaisempi) ja ''puikea'' (ruodin lähellä leveä, mutta kärkeä kohti kapeneva). Liuskainen lehti voi olla ''sormiliuskainen'' kuten [[metsävaahtera]]lla (''Acer platanoides'') tai ''pariliuskainen'' kuten [[tammi|tammella]] (''Quercus robur''). Kerrannaislehteä voidaan pitää liuskaisen lehden äärimuotona. Siinä lehtilapa on jakautunut erillisiin osiin, lehdyköihin, joilla kuitenkin on yhteinen ruoti ja kanta. Kerrannaislehtiä ovat esimerkiksi [[herne]]en ''tasapariset kärhelliset'', [[Kotipihlaja|kotipihlajan]] (''Sorbus aucuparia'') ''päätepariset'' ja [[Valkoapila|valkoapilan]] (''Trifolium repens'') ''kolmisormiset'' lehdet.
 
=== Lehtiruoti ===
▲Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä ''kourasuonisiin'', ''sulkasuonisiin'' ja ''silposuonisiin'' lehtiin. Esimerkiksi metsävaahteran (''Acer platanoides'') lehdet ovat kourasuonisia, [[Rauduskoivu|rauduskoivun]] (''Betula pendula'') sulkasuonisia ja [[piharatamo]]n (''Plantago major'') silposuonisia.
Lehtiruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin läpi kulkee [[johtojänne]], jota pitkin lehden yhteyttämistuotteet voivat siirtyä muihin kasvinosiin. Lehtiruodin tehtävänä on myös ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa muun muassa kasvin valonsaantia. Toisinaan lehtiruoti voi puuttua kasvilta kokonaan, kun taas joillakin kasveilla lehtiruoti voi olla litistynyt ja leventynyt niin sanotuksi [[Laakaruotilaakaruoti|laakaruodiksi]]. Lehtilapa saattaa olla surkastunutkin, jolloin laakaruoti muodostaa lehden pääosan. Sellaista lehteä sanotaan [[ruotilehti|ruotilehdeksi]].▼
 
===Lehtiruoti Lehtikanta ===
Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on mm.muun muassa lehtikannan leventyminen niin kutsutuiksi [[Korvakekorvake|korvakkeiksi]], kuten esimerkiksi [[herneet|herneillä]].▼
 
▲Lehtiruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin läpi kulkee [[johtojänne]], jota pitkin lehden yhteyttämistuotteet voivat siirtyä muihin kasvinosiin. Lehtiruodin tehtävänä on myös ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa muun muassa kasvin valonsaantia. Toisinaan lehtiruoti voi puuttua kasvilta kokonaan, kun taas joillakin kasveilla lehtiruoti voi olla litistynyt ja leventynyt niin sanotuksi [[Laakaruoti|laakaruodiksi]]. Lehtilapa saattaa olla surkastunutkin, jolloin laakaruoti muodostaa lehden pääosan. Sellaista lehteä sanotaan [[ruotilehti|ruotilehdeksi]].
 
===Lehtikanta===
 
▲Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on mm. lehtikannan leventyminen niin kutsutuiksi [[Korvake|korvakkeiksi]], kuten esimerkiksi herneillä.
 
=== Termistöä ===
[[Kuva:Leaf morphology numbered.png|keski|600px]]
 
<!-- I-kuvassa 8, 9, 23, 40 kuvaavat ennemminkin lehtiasentoa tai lehden kiinnittymistä varteen kuin lehtimuotoja. -->'''I Lehtimuotoja, lehtiasentoja ja lehtien kiinnittymistapoja:'''
{{Sarakkeet}}
 
== Lehtiasento ==
Lehtien kiinnittyminen [[Varsivarsi|varteen]] toisiinsa nähden ei yleensä ole täysin satunnaista, vaan lehdet noudattavat usein jotain [[lehtiasento]]a. Joissakin [[Heimoheimo (biologia)|putkilokasviheimoissa]] monilla heimon lajeilla on keskenään samanlainen lehtiasento. Varsilehtien lehtiasento voi olla kiehkurainen tai kierteinen. Kiehkuraisesti olevat lehdet voivat edelleen sijoittua säteittäisesti tai vastakkaisesti. Kierteiset lehdet taas ovat vuoroittaisia tai kierteisiä. Ruusukkeinen lehtiasento on erikoistapaus lyhytnivelisillä kasveilla.
 
== Lehtien väri ==
Lehtien vihreä väri on seurausta [[lehtivihreä|lehtivihreäst]]ästä. [[Kasvukausi|Kasvukauden]] päättyessä lehtien väri voi kuitenkin vaihtua esimerkiksi keltaiseksi tai oranssiksi, kun lehtivihreä hajoaa ja lehdessä olevien muiden väriaineiden antama väri tulee näkyviin. Myös joidenkin [[Ravinneravinne|ravinteiden]] puutos tai kuivuus voivat vaikuttaa lehden väriin.
 
== Lehtien rakenne ==
Lehden varrenpuoleista pintaa kutsutaan lehden adaksiaaliseksi pinnaksi, joka on yleensä lehden yläpinta, ja varresta poispäin olevaa pintaa abaksiaaliseksi pinnaksi, joka on yleensä lehden alapinta. Toisinaan lehden adaksiaalisen ja abaksiaalisen pinnan erottaminen toisistaan on vaikeaa, sillä lehti voi olla kiertynyt tai kääntynyt kehityksensä aikana. Joillakin kasveilla lehden adaksiaalinen ja abaksiaalinen pinta voivat myös kasvaa eri tahtiin, minkä seurauksena lehti voi muuttua kourumaiseksi tai kehittyä lähes tai kokonaan yksipintaiseksi eli unifasiaaliseksi lehdeksi jommankumman pinnan suhteen, kuten esimerkiksi [[jättiagaave]]lla (''Agave americana'').
 
Yhteyttävien lehtien pinnalla voi olla [[kutikula]], jonka alla on lehden [[Epidermiepidermi (kasvitiede)|epidermi]]. Lehden ylä- ja alapinnan epidermin sisään jää [[mesofylli]], jossa lehden yhteyttäminen pääosin yleensä tapahtuu. Mesofylli on tavallisesti suurimmaksi osaksi perussolukkoa eli [[parenkyymisolukko]]a, jonka lomassa on yksi tai useampia johtojänteitä sekä toisinaan myös [[tukisolukko]]a.
 
Liekokasvien (Lycophyta) mikrofylleissä on vain yksi haarautumaton johtojänne, jonka ympärillä on yhteyttävää [[solukko]]a.<ref name=":0">{{Verkkoviite | osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/plants/lycophyta/lycomm.html | nimeke = Lycophyta: More on Morphology | tekijä = | ajankohta = | julkaisu = www.ucmp.berkeley.edu | julkaisija = | viitattu = 2017-04-15 |tekijä=|ajankohta ietf-kielikoodi = en}}</ref>
 
Kukkalehdet eroavat sisärakenteeltaan selvästi muista lehdistä.
 
== Katso myös ==
* [[sirkkalehti]]
* [[neulanen]]
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://edu.ouka.fi/~maalto/kasvit/lehti.html Lehden osat]
{{Commonscat|Leaves|Lehti}}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:MobileDiff/19103276”