Ero sivun ”Lehti (kasvitiede)” versioiden välillä
ei muokkausyhteenvetoa
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt Moskva vinden) ja palautettiin versio 17895371, jonka on tehnyt KLS) |
|||
[[Kuva:Leaves-scan.jpg|thumb|Erilaisia lehtiä.]]
'''Lehti''' on yleensä ohut ja vihreä kasvinosa, joka vastaanottaa auringon valoa [[
Lehdistä voidaan erottaa kasvulehdet eli "tavalliset" lehdet, [[
Nykyisten [[
== Lehden osat ja niiden morfologia ==
[[Kuva:Leaf 1 web.jpg|250x250px|thumb|Puikea, kevyesti mutkalaitainen, sulkasuoninen lehtilapa]]
Yleiset lehden osat ovat [[lehtilapa]], [[lehtiruoti]] ja lehtikanta. Lehtilapa on kullakin kasvilajilla yleensä tietynkokoinen ja -muotoinen sekä siinä on tietynlainen [[lehtilaita]] ja suonituskuvio. Lehtilavan tyvellä tai kärjessä voi olla myös jokin erikoistuntomerkki. Lisäksi lehti voi kiinnittyä varteen jollain erityisellä tavalla, kuten esimerkiksi sepivästi.▼
=== Lehtilapa ===▼
▲Yleiset lehden osat ovat lehtilapa, lehtiruoti ja lehtikanta. Lehtilapa on kullakin kasvilajilla yleensä tietynkokoinen ja -muotoinen sekä siinä on tietynlainen [[lehtilaita]] ja suonituskuvio. Lehtilavan tyvellä tai kärjessä voi olla myös jokin erikoistuntomerkki. Lisäksi lehti voi kiinnittyä varteen jollain erityisellä tavalla, kuten esimerkiksi sepivästi.
Lehtilapa on lehden leveä osa. Yleisesti ottaen se voi olla yhtenäinen, eri tavoin liuskoittunut tai kerrannaislehti eli jakautunut erillisiin [[
Eri muotoisista lehdistä käytetään suhteellisen vakiintuneita termejä, kuten esimerkiksi ''soikea'' ([[ellipsi]]ä muistuttava), ''suikea'' (edellisen kaltainen, mutta pitkänomaisempi) ja ''puikea'' (ruodin lähellä leveä, mutta kärkeä kohti kapeneva). Liuskainen lehti voi olla ''sormiliuskainen'' kuten [[metsävaahtera]]lla (''Acer platanoides'') tai ''pariliuskainen'' kuten [[tammi|tammella]] (''Quercus robur''). Kerrannaislehteä voidaan pitää liuskaisen lehden äärimuotona. Siinä lehtilapa on jakautunut erillisiin osiin, lehdyköihin, joilla kuitenkin on yhteinen ruoti ja kanta. Kerrannaislehtiä ovat esimerkiksi [[herne]]en ''tasapariset kärhelliset'', [[
▲===Lehtilapa===
▲Lehtilapa on lehden leveä osa. Yleisesti ottaen se voi olla yhtenäinen, eri tavoin liuskoittunut tai kerrannaislehti eli jakautunut erillisiin [[Lehdykkä|lehdyköihin]]. [[Lehtimuoto]] eli lehtilavan ulkomuoto on eri kasvilajeilla hyvinkin erilainen, ja usein se on kasvilajin hyvä tuntomerkki.
Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä ''kourasuonisiin'', ''sulkasuonisiin'' ja ''silposuonisiin'' lehtiin. Esimerkiksi metsävaahteran (''Acer platanoides'') lehdet ovat kourasuonisia, [[
▲Eri muotoisista lehdistä käytetään suhteellisen vakiintuneita termejä, kuten esimerkiksi ''soikea'' ([[ellipsi]]ä muistuttava), ''suikea'' (edellisen kaltainen, mutta pitkänomaisempi) ja ''puikea'' (ruodin lähellä leveä, mutta kärkeä kohti kapeneva). Liuskainen lehti voi olla ''sormiliuskainen'' kuten [[metsävaahtera]]lla (''Acer platanoides'') tai ''pariliuskainen'' kuten [[tammi|tammella]] (''Quercus robur''). Kerrannaislehteä voidaan pitää liuskaisen lehden äärimuotona. Siinä lehtilapa on jakautunut erillisiin osiin, lehdyköihin, joilla kuitenkin on yhteinen ruoti ja kanta. Kerrannaislehtiä ovat esimerkiksi [[herne]]en ''tasapariset kärhelliset'', [[Kotipihlaja|kotipihlajan]] (''Sorbus aucuparia'') ''päätepariset'' ja [[Valkoapila|valkoapilan]] (''Trifolium repens'') ''kolmisormiset'' lehdet.
=== Lehtiruoti ===
▲Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä ''kourasuonisiin'', ''sulkasuonisiin'' ja ''silposuonisiin'' lehtiin. Esimerkiksi metsävaahteran (''Acer platanoides'') lehdet ovat kourasuonisia, [[Rauduskoivu|rauduskoivun]] (''Betula pendula'') sulkasuonisia ja [[piharatamo]]n (''Plantago major'') silposuonisia.
Lehtiruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin läpi kulkee [[johtojänne]], jota pitkin lehden yhteyttämistuotteet voivat siirtyä muihin kasvinosiin. Lehtiruodin tehtävänä on myös ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa muun muassa kasvin valonsaantia. Toisinaan lehtiruoti voi puuttua kasvilta kokonaan, kun taas joillakin kasveilla lehtiruoti voi olla litistynyt ja leventynyt niin sanotuksi [[
===
Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on
▲Lehtiruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin läpi kulkee [[johtojänne]], jota pitkin lehden yhteyttämistuotteet voivat siirtyä muihin kasvinosiin. Lehtiruodin tehtävänä on myös ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa muun muassa kasvin valonsaantia. Toisinaan lehtiruoti voi puuttua kasvilta kokonaan, kun taas joillakin kasveilla lehtiruoti voi olla litistynyt ja leventynyt niin sanotuksi [[Laakaruoti|laakaruodiksi]]. Lehtilapa saattaa olla surkastunutkin, jolloin laakaruoti muodostaa lehden pääosan. Sellaista lehteä sanotaan [[ruotilehti|ruotilehdeksi]].
▲Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on mm. lehtikannan leventyminen niin kutsutuiksi [[Korvake|korvakkeiksi]], kuten esimerkiksi herneillä.
=== Termistöä ===
[[Kuva:Leaf morphology numbered.png|keski|600px]]
<!-- I-kuvassa 8, 9, 23, 40 kuvaavat ennemminkin lehtiasentoa tai lehden kiinnittymistä varteen kuin lehtimuotoja. -->'''I Lehtimuotoja, lehtiasentoja ja lehtien kiinnittymistapoja:'''
{{Sarakkeet}}
== Lehtiasento ==
Lehtien kiinnittyminen [[
== Lehtien väri ==
Lehtien vihreä väri on seurausta [[lehtivihreä
== Lehtien rakenne ==
Lehden varrenpuoleista pintaa kutsutaan lehden adaksiaaliseksi pinnaksi, joka on yleensä lehden yläpinta, ja varresta poispäin olevaa pintaa abaksiaaliseksi pinnaksi, joka on yleensä lehden alapinta. Toisinaan lehden adaksiaalisen ja abaksiaalisen pinnan erottaminen toisistaan on vaikeaa, sillä lehti voi olla kiertynyt tai kääntynyt kehityksensä aikana. Joillakin kasveilla lehden adaksiaalinen ja abaksiaalinen pinta voivat myös kasvaa eri tahtiin, minkä seurauksena lehti voi muuttua kourumaiseksi tai kehittyä lähes tai kokonaan yksipintaiseksi eli unifasiaaliseksi lehdeksi jommankumman pinnan suhteen, kuten esimerkiksi [[jättiagaave]]lla (''Agave americana'').
Yhteyttävien lehtien pinnalla voi olla [[kutikula]], jonka alla on lehden [[
Liekokasvien (Lycophyta) mikrofylleissä on vain yksi haarautumaton johtojänne, jonka ympärillä on yhteyttävää [[solukko]]a.<ref name=":0">{{Verkkoviite | osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/plants/lycophyta/lycomm.html | nimeke = Lycophyta: More on Morphology | tekijä = | ajankohta = | julkaisu = www.ucmp.berkeley.edu | julkaisija = | viitattu = 2017-04-15 |
Kukkalehdet eroavat sisärakenteeltaan selvästi muista lehdistä.
== Katso myös ==
* [[sirkkalehti]]
* [[neulanen]]
== Aiheesta muualla ==
* [http://edu.ouka.fi/~maalto/kasvit/lehti.html Lehden osat]
{{Commonscat|Leaves|Lehti}}
|