Versio 1. maaliskuuta 2020 kello 22.54 muokkaa Ochs (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 17 614 muokkausta p →‎Ruutukaava Suomessa: kh ← Vanhempi muutos		Versio 16. elokuuta 2020 kello 15.21 muokkaa kumoa Taivaankansi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 725 muokkausta p →‎Historia: mm. Uudempi muutos →
Rivi 3: == Historia == Ruutuasemakaava on hyvin vanha keksintö – vanhimmat ruutukaavan mukaan suunnitellut kaupungit rakennettiin jo 2500 eaa. Suorakulmaisen ruutukaavan mukaisia kaupunkien jäänteitä on löydetty ~~mm.~~muun muassa [[Egypti]]stä ja [[Indus-kulttuuri]]n alueelta nykyisestä [[Pakistan]]ista.<ref name=Ensykl>{{kirjaviite \| Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten-Kreikka) \| Sivu = 2824, art. Kaupunkisuunnittelu \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1978 \| Tunniste = 951-1-04658-6}}</ref> Antiikin aikana kaupunkisuunnittelu kehittyi pisimmälle Kreikassa. Ennen [[persialaissodat\|persialaissotia]] kreikkalaiset kaupungit olivat epäsäännöllisiä ja kasvaneet vähitellen ilman yhtenäistä suunnitelmaa, mutta sotien aikana ja niiden jälkeen muutamat hävitetyt kaupungit jälleenrakennettiin säännöllisen ruutukaavan mukaisesti. Kreikkalaisen ruutukaavan parhaana esimerkkinä pidetään [[Hippodamos\|Hippodamoksen]] vuonna 494 eaa. suunnittelemaa [[Miletos\|Miletoksen]] asemakaavaa.<ref name=Ensykl /><ref>{{kirjaviite \| Nimeke = Otavan iso Fokus, 3. osa (Io-Kp) \| Sivu = 1722, art. Kaupunki \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1973 \| Tunniste = ISBN 951-1-00051-9}}</ref> Roomalaiset omaksuivat kaupunkisuunnittelun periaatteet kreikkalaisilta ja yhdistivät niihin oman käytännöllisyytensä, joka näkyi ennen kaikkea vesi- ja viemäröintijärjestelmien suunnittelussa. Eri puolille valtakuntaa perustetut roomalaiset sotilasleirit, [[castra]]t, olivat pohjana useille eurooppalaisille kaupungeille ja levittivät ruutukaavaa edelleen.<ref name=Ensykl /> Rivi 9: Euroopan keskiaikaiset kaupungit olivat yleensä epäsäännöllisesti rakennettuja.<ref name=Ensykl /> Ruutukaavan idea säilyi kuitenkin (antiikin muun tiedon mukana) luostarilaitoksen piirissä.{{lähde}} Erityisen merkityksen sai 1300-luvulla Barcelonassa ja Valenciassa vaikuttaneen fransiskaanimunkki Francesc Eiximenenin julkaisema ideaalikaupunkisuunnitelma. Katalonialaiset perustivat valtapiiriinsä läntisellä Välimerellä yhteensä parikymmentä sen mukaista pikkukaupunkia. Niiden voidaan katsoa ennakoivan renessanssin kaupunkisuunnittelua. Löytöretkien käynnistyttyä espanjalaiset valloittajat levittivät ruutukaavan Amerikan mantereelle perustaessaan uusia kaupunkeja. Myös Pohjois-Amerikan siirtolaisten perustamat kaupungit olivat valtaosin ruutukaavaisia. Esimerkkejä ovat ~~mm.~~muun muassa Philadelphian ja Savannahin vanhat asemakaavat. Pohjois-Euroopassa ruutukaava yleistyi [[renessanssi]]n myötä. Nuori Yhdysvallat omaksui myös ruutukaavan kaupunkisuunnittelun ihanteeksi, ja esimerkiksi [[New York]]in [[Manhattan]] on eteläisintä ja vanhinta osaansa lukuun ottamatta suunniteltu ruutukaavan mukaan.<ref>{{kirjaviite \| Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv) \| Sivu = 2864, art. New York \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1973 \| Tunniste = ISBN 951-1-01070-5}}</ref> == Ilmansuunnat ==

Ero sivun ”Ruutukaava” versioiden välillä