Ero sivun ”Ammattiyhdistysliike” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RitvaS (keskustelu | muokkaukset)
p korjattu Akavan nimen kirjoitusasu, järjestäymisperiaatteen ja työmarkkinajärjestöjen tehtävän kuvauksen päivitys
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p wl, kh
Rivi 4:
Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmät toimijat ovat [[ammattiliitto|ammattiliitot]]. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena on koota palkanansaitsijat järjestölliseen yhteistoimintaan työntekijäin etujen valvomiseksi.<ref>CD-Facta 2005.</ref> Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella [[työehtosopimus|työehtosopimuksia]] työnantajaliittojen kanssa; lisäksi ammattiliitot mm. valvovat työehtosopimuksien noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa työntekijän apuna.
 
Suomessa ammattiliitot ovat jäseninä keskusjärjestössä: [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK|SAK]]:ssa, [[STTK]]:ssa tai [[AKAVAAkava|Akavassa]]. Keskusjärjestöt osallistuvat työelämän lainsäädännön kehittämiseen ja niiden perinteisenä tehtävänä on ollut vaikuttaa keskitettyihin sopimuksiin kuten [[tupo]]-neuvotteluihin. Keskusjärjestöt ovat jäseninä [[Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö]]ssä (ITUC).
 
Ammattiyhdistysliikkeen järjestäytyminen noudattaa kahta päälinjaa: ammattijärjestöjä on perustettu joko soveltamalla ns. teollisuuslinjaa, jolloin saman [[työpaikka|työpaikan]] työntekijät ammattiinsa katsomatta kuuluvat samaan liittoon, tai noudattamalla ns. ammattiliittolinjaa, jolloin samantapaista työtä tekevät tai tietyn tutkinnon suorittaneet kuuluvat työpaikkaansa katsomatta samaan liittoon. Suomen ammattiyhdistysliike toimii pääosin teollisuusliittoina, mutta koulutuksen ja ammattialan puitteissa järjestäydytään myös.<ref>CD Facta 2005</ref>
 
==Yleistä==
Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinasuhteena: työnantaja ja työntekijä ovat vastaavastikuin ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Työmarkkinat ovat kuitenkin varsin [[epätäydellinen kilpailu|epätäydellisesti kilpaillut]]: ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajalla on yleensä paljon vahvempi asema suhteessa yksittäiseen työntekijään neuvottelussa työehdoista.
Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinatilanteena:
työnantaja ja työntekijä ovat vastaavasti ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Työmarkkinat ovat varsin [[epätäydellinen kilpailu|epätäydellisesti kilpaillut]]: ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajalla on yleensä paljon vahvempi asema suhteessa yksittäiseen työntekijään neuvottelussa työehdoista.
 
Työnantajan ja työntekijän allekirjoittaessa [[työsopimus|työsopimuksen]], he sitoutuvat samalla noudattamaan toimialalla käytössä olevaa työnantajaliiton ja ammattiliiton neuvottelemaa työehtosopimusta.