Ero sivun ”Hukkakaura” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risojen lähteiden korjausta uusilla lähteillä ja viilausta.
Oho
Rivi 27:
}}
 
'''Hukkakaura''' (''Avena fatua'') on yksivuotinen heinäkasvi ja kuuluu samaan sukuun viljellyn [[kaura]]n (''Avena sativa'') kanssa. Se on erittäin helposti leviävä [[rikkakasvi]], joka haittaa varsinkin [[vilja]]kasvien viljelyä. Sitä pidetään niin haitallisena, että sen torjunnasta on useissa maissa säädetty erityinen laki. Suomessa kasvin löytäjällä on ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle. Hukkakauran saastuttama peltopinta-ala on Suomessa tällä hetkellä noin 17&nbsp;% koko peltoalasta eli runsas 384&nbsp;000 hehtaaria<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7398869 | Nimeke = Hukkakauratiloille halutaan kovempia rangaistuksia | Tekijä = Rautanen, Päivi | Ajankohta = 8.8.2014 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 8.8.2014}}</ref>. Hukkakaura pärjää usein kevätviljan joukossa paremmin kuin syysviljassa.<ref name="Jalli.et.Paju.10">Jalli, Heikki & Paju, Riina, 2002, s. 10.</ref> Hukkakaura täytyy hävittää kitkemällä tai [[Kemiallinen torjunta|kemiallisesti torjumalla]]. Kitketyt hukkakaurat täytyy hävittää polttamalla.<ref name="ProAgria.Hukkakaura">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.proagria.fi/sisalto/hukkakauran-torjunnassa-tarkkailu-on-kaiken-perusta-2247 | Nimeke = Hukkakauran torjunnassa tarkkailu on kaiken perusta | Julkaisu = ProAgria | Viitattu = 14.8.2020}}</ref>
 
Hukkakauraa tavataan koko [[Eurooppa|Euroopassa]] ja laajoilla alueilla [[Aasia]]ssa. Se on levinnyt [[Pohjois-Amerikka]]an ihmisen mukana, samoin kuin viljelty kaura.<ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/poa/avena/avenfat.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Selite = myös levinneisyyskartta | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet | Viitattu = 23.6.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
== Miksi vaarallinen ==
Hukkakaura on erittäin haitallinen rikkakasvi ja se on Suomessa luokiteltu [[vieraslaji]]ksi,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://vieraslajit.fi/lajit/MX.40551/show | Nimeke = Hukkakaura (''Avena fatua'') | Julkaisu = Vieraslajit.fi | Viitattu = 14.8.2020}}</ref> koska se kilpailee tehokkaasti varsinaisen viljelykasvin kanssa vedestä, ravinteista ja valosta.<ref name="ProAgria.Hukkakaura"/> Koska sillä ei ole käytännössä lainkaan rehuarvoa, se aiheuttaa sadolle laadunmenetyksiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hameensanomat.fi/uutiset/nyt-on-kiire-kitkea-hukkakauraa-2-77024/ | Nimeke = Nyt on kiire kitkeä hukkakauraa | Ajankohta = 14.6.2018 | Julkaisu = Hämeen Sanomat | Viitattu = 14.8.2020}}</ref> Hukkakauran siemententuotto vaihtelee paljon riippuen kilpailusta muiden viljelykasvien kanssa. Yhdestä röyhystä tulee keskimäärin 80–90 siementä, mutta juurikasmaassa se voi tuottaa 800–900 siementä ja kaurapelloilla 50–200 siementä.<ref name="Jalli.et.Paju.17">Jalli, Heikki & Paju, Riina, 2002, s. 17.</ref> ja osa siemenistä varisee maahan jo ennen sadonkorjuuta. Noin 5–10% siemenistä itää syksyllä mutta ne eivät talvehdi. Hukkakauran siemenen yleensä elinikä maassa alle kuusi vuotta.<ref name="Jalli.et.Paju.18-19">Jalli, Heikki & Paju, Riina, 2002, s. 18–19.</ref> Hukkakaura leviää herkästi ympäristössään, jos sitä ei torjuta. Sen poistaminen lohkoilta vaatii huomattavasti lisätyötä viljelijältä: kitkentä hukkakauralohkoilla vaatii useita henkilöitä, jotka kitkevät kasveja juurineen; torjunta-ainekustannuksia; torjunnan jälkeistä tarkkailua on tehtävä jatkuvasti koska uusia taimettuu; ylimääräistä tarkkailua puhtailla lohkoilla; ja viljelyrajoituksia; sekä sadon laatumenetyksiä.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140715001842/http://www.agronet.fi/mkl/06/omasivusto/tiedote/siemen3.pdf | Arkistoitu = 15.7.2014 | Nimeke = Miksi hukkakaura on vaarallinen viljelyksille joutuessaan? | Julkaisu = Agronet.fi | Viitattu = 14.8.2020}}</ref>
 
== Hukkakauraa koskevat lait ja asetukset ==