Ero sivun ”QWERTY” versioiden välillä

== Historia ==

Ensimmäiset [[kirjoituskone]]et kehitettiin [[1800-luku|1800-luvulla]] muun muassa sokeiden apuvälineiksi. Kirjainten järjestys vaihteli, mutta useimmiten kirjaimet olivat [[aakkosjärjestys|aakkosjärjestyksessä]]. Tästä voidaan edelleen nähdä merkkejä myös QWERTY-näppäimistössä, jonka keskimmäisellä kirjainrivillä eli perusrivillä sijaitsevat keskenään aakkosjärjestyksessä D, F, G, H, J, K ja L, (jota alkuperäisessä versiossa seurasi vielä M).

QWERTY-asettelun kehitti yhdysvaltalainen sanoma&shy;lehtimiesjournalisti ja keksijä Christopher Latham Sholes, joka pyrki uuden näppäinjärjestyksen avulla vähentämään aiemmin kehittämänsä, aakkos&shy;järjestystä noudattaneen kirjoitus&shy;koneen esiin nostamia teknisiä ongelmia. Sholesin patentoimassa kirjoitus&shy;koneessa kukin näppäin kiinnittyi pitkä&shy;vartiseen iskuriin, jonka päässä oleva [[kirjasin]] löi kirjoitus&shy;telaa vasten painautuvaan paperiin mustejäljen, kun näppäintä painettiin. Iskurin liike kohdistui paperiin alhaaltapäin, joten kirjoittaja ei voinut nähdä kirjoittamaansa tekstiä, ennen kuin se oli valmis. Tästä seurasi, että jos lähellä toisiaan sijainneet iskurit nopeasti näppäiltäessä takertuivat yhteen, ongelmaa oli vaikea huomata ja korjata.<ref name=Rehr>Darryl Rehr, [https://archive.is/20120523215831/home.earthlink.net/~dcrehr/whyqwert.html Consider QWERTY] {{en}}. The QWERTY Connection. Luettu 27.2.2010.</ref>

Sholesin kirjoituskoneita ruvettiin valmistamaan [[E. Remington and Sons|Remingtonin]] tehtaassa vuonna 1874. Ensimmäisellä mallilla pystyi kirjoittamaan ainoastaan [[suuraakkonen|suuraakkosia]], eikä se herättänyt erityistä huomiota. Tilanne muuttui, kun vuonna 1878 julkistettiin uusi malli, jolla pystyi kirjoittamaan myös [[pienaakkonen|pienaakkosia]]. Kussakin iskurissa oli nyt sekä pienaakkosen että suuraakkosen kirjasin, ja näppäimistöön oli lisätty erityinen ''shift''- eli vaihtonäppäin, jonka avulla kirjoitustelan asemaa pystyi vaihtamaan juuri sen verran, että paperiin osui jompikumpi.<ref name=Rehr /> Tekninen kirjoittaja Marcus Brooks ononkin huomauttanut, että vaihtonäppäin tarjosikintarjosi ilmeisen edun ainakin verrattuna kilpailleeseenRemingtonin kilpailijan Caligraph-malliin,. jossaCaligraphissa pienaakkosillepien- ja suuraakkosille oli erilliset näppäimet, ja jonkasiksi näppäimistö oli siksi kooltaan miltei kaksinkertainen.<ref name="Brooks">Marcus Brooks, [http://dvorak.mwbrooks.com/dissent.html Dissenting opinions] {{en}}. 1996–1999. Luettu 27.2.2010.</ref>

Alkuaikoina kirjoituskoneiden valmistajat levittivät myyttiä, että QWERTY on tieteellisesti osoitettu nopeimmaksi mahdolliseksi näppäinasetteluksi.{{Lähde|4. huhtikuuta 2009|Ketkä levittivät ja missä?}} Kerrotaan myös, että ylimmälle kirjainriville varta vasten sijoitettiin englannin sanan ''typewriter'' (’kirjoituskone’) kirjaimet, jotta. myyntiedustajienMyyntiedustajien olisi helppo opetella kirjoittamaan setuo nopeastisana –nopeasti vaikka vain alkeellisella kahden sormen tekniikalla –, ja siten esitellä laitteen erinomaisuutta (— mutta tämä voi yhtä hyvin olla pelkkä [[kaupunkitarina]]).<ref>Eric Shackle, [http://www.bdb.co.za/shackle/articles/typewriter.htm Why typewriter’s a one-line word] {{en}}. 2004.</ref>

Jotkut QWERTYn arvostelijat ovat väittäneet, että asettelu itse asiassa suunniteltiin hidastamaan kirjoittamista, sijoittamallakoska englannin kielen yleisimpien kirjainten näppäimet sijoitettiin hankalasti ja kauas toisistaan.<ref>Cecil Adams, [http://www.straightdope.com/classics/a1_248.html Was the QWERTY keyboard purposely designed to slow typists?] {{en}}. Chicago Reader. Luettu 4.8.2006.</ref>

Väite perustuneeilmeisesti kuitenkin perustuu osittaiseen väärinkäsitykseen, sillä Qwertyä ei suunniteltu varsinaisesti hidastamaan näppäilyä vaan pikemminkin varmistamaan, että englannin kielessä usein yhdessä esiintyvien kirjainten (kuten T:n ja H:n) iskurit eivät sijainneetsijaitse lähekkäin ja jää näin niin helposti toisiinsa kiinni.<ref name=Rehr />

Selvää on, että Sholes ei QWERTYä suunnitellessaan pyrkinyt hidastamaan ainakaan [[kymmensormijärjestelmä|kymmen&shy;sormi&shy;järjestelmää]], joka kehitettiin vasta kun QWERTYn vakiinnutettuaasema oli asemansavakiintunut.<ref name=Brooks /><ref>S. J. Liebowitz ja Stephen E. Margolis, [http://www.utdallas.edu/~liebowit/keys1.html The fable of the keys] {{en}}. Journal of Law & Economics. Luettu 4.8.2006.</ref>

Teknisen kehityksen myötä iskurien yhteen takertuminenyhteentakertuminen kävi harvinaisemmaksi ja helpomminoli korjattavaksi,helpompi jakorjata. Sholesinkin mainitaanKerrotaan suunnitelleenettä Sholeskin suunnitteli vielä aivan toisenlaisen, tehokkaammaksija tarkoitetuntehokkaamman näppäinasettelun,. Tässä jossaasettelussa kaikki englannin [[vokaali]]t oli asemoitu perusriville ja oikean käden sormilla näppäiltäviksi: (tässäsiinä suhteessa se muistuttaa myöhemmin kehitettyä vaihtoehtoista [[Dvorak-näppäimistö]]ä).<ref name="Brooks" />

Uusi asettelu ei kuitenkaan enää ottanut tulta. Konekirjoittajat olivat jo tottuneet QWERTY-näppäimistöön ja opetelleet tekemään työnsä sillä, koska kirjoituskone&shy;valmistajatkirjoituskonevalmistajat sellaisia valmistivat;. kirjoituskoneKirjoituskone&shy;tehtaat puolestaan jatkoivat QWERTY-näppäimistöjen valmistamista, koska sellaisianiitä konekirjoittajat osasivat käyttää. Näin ratkaisu on jäänyt pysyväksi käytännön [[standardi]]ksi, jota uudetkin kirjoittajat opetetaan käyttämään, vaikka aakkosjärjestyksen mukainen näppäimistö oletettavasti olisi helpompi oppia ja jotkin aivan toisenlaiset asettelut voisivat olla nopeampia ja miellyttävämpiä käyttää. QWERTYn suosion vakiintumisesta on tullut tavallinen esimerkki johtavan markkina-aseman kehittymisestä.<ref>Paul A. David, [http://wwwpub.utdallas.edu/~liebowit/knowledge_goods/david2.htm Path dependence and the quest for historical economics: one more chorus of the ballad of QWERTY] {{en}}. All Souls College, Oxford & Stanford University. Luettu 5.8.2006.</ref>