Ero sivun ”Persoonan rakenteellinen dissosiaatioteoria” versioiden välillä

'''Persoonallisuuden rakenteellinen dissosiaatio-teoria''' eli traumateoria (engl. {{k-en|Structural dissociation of the personality}}) on merkittävin traumaperäisten häiriöiden ymmärtämiseen ja tutkimiseen sekä hoidon määrittelemiseen soveltuva, evolutiivisesti, neurobiologisesti ja loogisesti kokoava teoria, joka antaa käyttöön käsitteitä emotionaalisen trauman<ref name="LeikolaA">Leikola{{Kirjaviite | www = Ahttps://jyu.finna.fi/Record/jykdok.1989985 Katkennut| totuuswww-teksti = Kirjan esittely Jyväskylän yliopiston – TraumatutkielmaJYKDOK sivulla. Emotionaalinen| Tekijä = Leikola, Anssi | Nimeke = Katkennut totuus : traumatutkielma : emotionaalinen trauma, rakenteellinen dissosiaatio ja psykopatologia. Prometheus| kustannusVuosi Oy,= 2014 | Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Prometheus| Viitattu = 11.8.2020 | ISBN = 978-952-5718-56-0}}</ref> ja siitä syntyneen psykopatologian syvempään ja yhtenäisempään ymmärtämiseen. Se laajentaa, yhdistää ja tarkentaa muita, pohjaltaan samoille havainnoille ja lähestymistavoille rakentuneita teorioita (mm.muun [http://en.wikipedia.org/wiki/Polyvagal_Theorymuassa [[polyvagaalinen teoria]]), antaen täten yhteisen kielen, trauman metateorian.<ref>Nijenhuis,{{Lehtiviite Ellert;| vanwww der= Hart,https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21667387/ Onno| (2011).Otsikko = Dissociation in Traumatrauma: Aa Newnew Definitiondefinition and Comparisoncomparison with Previousprevious Formulationsformulations | Tekijä = Nijenhuis, Ellert R.'' S. & Hart, Onno van der | Julkaisu = Journal of Trauma & Dissociation, volume| Vuosikerta = 12, issue| 4'',Vuosi = 2011. (doi:| Numero = 4 | Sivut = 416–445 | Julkaisija = | Doi = 10.1080/15299732.2011.570592) | Viitattu = 11.8.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="Duodecim.Polyvagaalinen.teoria.etc.">{{Lehtiviite | www = https://www.duodecimlehti.fi/duo12910 | Otsikko = Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma | Tekijä = Leikola, Anssi & Mäkelä, Jukka & Punkanen, Marko | Julkaisu = Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim | Vuosikerta = 132 | Vuosi = 2016 | Numero = 1 | Sivut = 55–61 | Julkaisija = | Viitattu = 11.8.2020}}</ref>

Dissosiaatio-käsitettä ja ilmiöön liittyviä dissosiaatiohäiriöitä voidaan määritellä ja luokitella monella tavalla. Traumatutkimus ja sitä kautta dissosiaatio on historiassa ollut tieteen keskiössä katkonaisesti. Nykyisen traumatutkimuksen pohjalla vaikuttavat [[Pierre Janet|Pierre Janet’n]] (1859-19471859–1947) teoriat, jotka 1970-luvulla nousivat uudelleen psykoterapian tutkimuskentälle, mutta vasta Onno van der Hartin ja kollegoiden useat julkaisut, joista merkittävin on The Haunted Self (2006), kokosivat aiemmin katkonaisen traumatutkimuksen yhteisen ymmärryksen ja pysyvän tieteellisen tarkastelun kohteeksi. Tälle pohjalle siis rakentuvat nykyinen traumatietämys, traumateoria eli persoonallisuuden rakenteellinen dissosiaatio-käsitteistö sekä tutkimus.<ref>Van{{Kirjaviite der| Tekijä = Hart, OOnno van der & Nijenhuis, E. jaR. S. & Steele, K:Kathy | Vuosi = 2006 | Nimeke = The Haunted Self: Structural Dissociation and the Treatment of Chronic Traumatization. London:| Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = W.W. Norton&co, 2006| ISBN = 9780393704013}}</ref>

Emotionaalisen trauman kohdalla tapahtuva persoonallisuuden jakautuminen prototyyppisiin, alkumuotoisiin osiin ei tapahdu sattumanvaraisesti, vaan noudattelee todennäköisimmin evolutiivisesti määräytyneitä ”jakolinjoja” / "murtumalinjoja" eri toimintajärjestelmien välillä. Mitä enemmän osia, sitä komplisoituneemmasta traumatisoitumisesta on kysymys.[http<ref name="Duodecim.Dissosiaatiohäiriö">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjastoterveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00360 | Nimeke = Dissosiaatiohäiriö (terveyskirjastoajatusten, 2014tunteiden, tekojen ym. erillisyys)] | Tekijä = Huttunen, Matti | Ajankohta = 30.11.2018 | Julkaisu = Lääkärikirja Duodecim | Viitattu = 11.8.2020}}</ref>

Yksittäisen traumaattisen tilanteen yhteydessä (esim.esimerkiksi auto-onnettomuus) yhteydessä, jos integratiivinen kapasiteetti on yksilöllä ollut liian alhainen saattaa syntyä primaarinen rakenteellinen dissosiaatio, joka tarkoittaa persoonallisuuden perustavaa jakautumista yhdeksi ANP:ksi ja EP:ksi. Tällöin yksilön persoonallisuudessa yksi osa on kiinnittynyt evolutiivisesti määräytyneeseen päivittäiseen elämään sopeuttavaan toimintajärjestelmään. Tällaista osaa kutsutaan näennäisen normaaliksi persoonallisuuden osaksi (engl. {{k-en|apparently normal part of personality)}} nk.eli ANP). Se yrittää jatkaa elämää, kuin traumaattista tapahtumaa ei olisikaan tapahtunut, muttei kykene integroimaan implisiittisestitiedostamattomaan muistiin tallentunutta, toisen persoonallisuuden osan kantamaa traumamuistoa, sillä se on menettänyt yhteyden siihen. Tätä toista osaa, joka on kiinnittynyt traumaattisen kokemukseen kutsutaan emotionaaliseksi persoonallisuuden osaksi EP (engl. {{k-en|emotional part of the personality}} eli EP). EP:na yksilö kiinnittyy pääasiassa toimintajärjestelmiin, jotka liittyvät fyysiseen puolustamiseen ja kiintymyshuutoon. Tällaista jakautumista näyttäisi luonnehtivan ainakin traumaperäinen stressihäiriö, (engl.[[PTSD]]). Traumaoireille tyypillinen välttäminen ja trauman uudelleen eläminen, vaikeus muistaa ja samanaikainen vaikeus unohtaa, ymmärretään näiden dissosioituneiden persoonallisuuden osien välisenä vaihteluna ja muutkin dissosiatiiviset traumaoireet rakenteellisen dissosiaation ylläpitämänä sisäisenä dynamiikkana.

Silloin kun trauma on äärimmäisen ylivoimainen ja /tai pitkittynyt saattaa tapahtua EP:n jakautumista yksittäisen ANP:n säilyessä ennallaan. Tämä sekundaarinen rakenteellinen dissosiaatio saattaa pohjautua erillisten puolustuksen ja toipumisen alajärjestelmien välisen integraation epäonnistumiseen. Esimerkki sekundaarisesta dissosiaatiosta on määrittämätön dissosiaatiohäiriö (engl.[http://www.dissociative{{k-identity-disorder.net/wiki/DDNOSen|Dissociative Disorder Not Otherwise Specified}}, DDNOS]). Tertiäärisessä rakenteellisessa dissosiaatiossa myös ANP on jakautunut useampaan osaan. Silloin kysymyksessä on [[Dissosiatiivinen identiteettihäiriö|dissosiatiivinen identiteettihäiriö.]].

Persoonallisuuden dissosioituneet osat, huolimatta suuremmasta tai vähäisemmästä autonomisuudestaan ja kehittyneisyydestään, ovat edelleen yhden persoonallisuuden osatekijöitä. Nämä osat ovat sekä epätäydellisesti integroituneita että niillä on jonkin verran psykobiologista päällekkäisyyttä. Ne saattavat myös jakaa useita valmiuksia ja sekä implisiittisiätiedostamattomia että eksplisiittisiätietoisia muistoja.<ref>Journal{{Lehtiviite | www = https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1300/J229v06n03_02 | Otsikko = Phase-Oriented Treatment of Structural Dissociation in Complex Traumatization: Overcoming Trauma-Related Phobias | Tekijä = Steele, Kathy & DissociationHart, 2005Onno van der & Nijenhuis, volumeEllert R. S. | Julkaisu = Journal of Trauma & Dissociation | Vuosikerta = 6, numero| Vuosi = 2005 | Numero = 3 | Sivut = 11-53 | Julkaisija = | Doi = 10.1300/J229v06n03_02 | Viitattu = 11.8.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Täydellinen amnesia osien välillä on eri ANP:den välillä kuitenkin mahdollinen [[Dissosiatiivinen identiteettihäiriö|tertiäärisen dissosiaation]] kohdalla sekä osittainen dissosiatiivinen amnesia traumaa välttävän ANP:n ja sitä kantavan EP:n välillä.[http://www.dissociative-identity-disorder.net/wiki/Dissociative_identity_disorder (engl. lyh. DID).] Useamman osan välinen yhteistietoisuus (engl. {{k-en|co-consciousness}}), osien välinen sisäinen kommunikaatio tai yhden osan tunkeutuminen toiseen osaan ovat myös mahdollisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = [http://www.trauma-pages.com/a/nijenhuis-2004.php (| Nimeke = Trauma-related informationStructural onDissociation structuralof dissociation)]the Personality | Tekijä = Nijenhuis, Ellert & Hart, Onno van der & Steele, Kathy | Ajankohta = 2004 | Julkaisu = David Baldwin's Trauma Information Pages | Viitattu = 11.8.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

* '''Psykoformisina:''' esim.esimerkiksi amnesia, äänien kuuleminen

* '''Somatoformisina:''' anestesia, [[Tic-liike|tic-oireet]], [[Konversiohäiriö|konversio-oireet]]

Dissosiaatiohäiriöihin riittävästi perehtynyt psykiatri osaa erottaa häiriöt muista läheisesti niitä muistuttavista sairauksista ja ohjata oikean hoidon pariin. Oikean diagnoosin saaminen on kuitenkin tärkeää ja saattaa kestää vuosia ennen kuin ne tunnistetaan. Persoonallisuuden rakenteellisen dissosiaation ymmärtämisen kautta oireet ja hoito tulevat kuitenkin helpommiksi lähestyä. Varsinkin erotusdiagnostiikka skitsofrenian ja dissosiatiivisen identiteettihäiriön kohdalla on vaikeaa, jos ei merkittäviä päällekkäisiä oireita psykoosisairauksien kanssa, mutta kuitenkin selkeästi poikkeavaa kokonaistaudinkuvaa osaa erotella toisistaan<ref>{{Lehtiviite ^| Shibayamawww M= (2011)https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22117396/ | Otsikko = "Differential diagnosis between dissociative disorders and schizophrenia". Seishin| shinkeigakuTekijä zasshi=Psychiatria etMasatoshi neurologiaShibayama Japonica| Julkaisu = Seishin Shinkeigaku Zasshi | Vuosikerta = 113 (| Vuosi = 2011 | Numero = 9): | Sivut = 906–911. PMID| Julkaisija = | Pmid = 22117396 | Viitattu = 11.8.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Tähän apuna voisi olla traumateorian eri tieteenaloja yhdistävä ymmärrys. Merkittävä panos yhdistävälle otteelle on Suomessa persoonallisuuden rakenteelliselle dissosiaatioteorialle syvempää pohjaa hahmotteleva traumatutkielma Katkennut totuus, tekijänä psykiatri Anssi Leikola.

Dissosiaatiohäiriöiden ensisijainen hoito on traumaterapiaan ja dissosiaatiohäiriöihin erikoistunut psykoterapia esim.esimerkiksi [[traumaterapia]], trauma-focusedtraumakeskeinen kognitiivinen terapia tai kognitiivisanalyyttinen psykoterapia. Hoitosuositus on käyttää vaiheorientoitunutta kolmiosaista traumahoitomallia. (kts. tarkemmin [[Dissosiaatiohäiriö|dissosiaatiohäiriöt]])

* [{{Verkkoviite | Osoite = http://traumajadissosiaatio.fi/dissosiaatiopersoonan-pahkinankuoressarakenteellinen-dissosiaatio/ | Nimeke = Persoonan rakenteellinen dissosiaatio | Julkaisu = Trauma ja dissosiaatio] | Viitattu = 11.8.2020}}