Ero sivun ”Niittyleinikki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Niittyleinikki”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 19090801 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 13. elokuuta 2020 kello 12.56 (UTC))
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 88.113.132.184) ja palautettiin versio 16958151, jonka on tehnyt Linkkerpar
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 21:
 
'''Niittyleinikki''' (''Ranunculus acris'', syn ''R. "acer"'') on monimuotoinen, [[Leinikkikasvit|leinikkikasveihin]] (''Ranunculaceae'') kuuluva keltakukkainen kasvi.
 
== Ulkonäkö ja koko ==
[[Tiedosto:RanunculusAcris.jpg|thumb|vasen|180px|Niittyleinikkikasvusto.]]
[[Tiedosto:Ranunculus repens 05 ies.jpg|thumb|vasen|180px|Niittyleinikin kukka.]]
[[Tiedosto:Ranunculus repens 07 ies.jpg|thumb|vasen|180px|Niittyleinikin pähkylä.]]
 
Monivuotinen niittyleinikki kasvattaa alalajista riippuen 5–100 cm pitkän pystyn, karvaisen varren. Se on tavallisesti pystyjuurakkoinen. Aluslehtien ruodin pituus vaihtelee lyhyestä pitkään. [[Lehti (kasvitiede)|Lehden]] lapa on 3–5-jakoinen tai -osainen, liuskat ovat ruodittomia ja vaihtelevasti toistamiseen liuskaisia tai hampaisia. Varsilehdet ovat aluslehtiä lyhyempiruotisia ja pienempiä. Varsilehtien lapa on kolmiosainen, liuskojen muoto vaihtelee ehytlaitaisista epäsäännöllisesti isohampaisiin. [[Kukka|Kukat]] sijaitsevat yksittäin varren ja haarojen päissä. Kukkaperä on sileä ja kukkapohjus on kalju. Kukassa on kaksi kehäkiehkuraa. Verhiö on viisilehtinen ja teriönmyötäinen, Mesikuoppaisia, kullankeltaisia terälehtiä on viisi kappaletta. Niittyleinikki kukkii Suomessa kesä-syyskuussa. Hedelmistö koostuu on 2–3,5 mm pitkistä pähkylöistä, joissa on lyhyt, käyrä ota.<ref>Retkeilykasvio 1998, s. 75, 77–78.</ref>
 
=== Alalajit ===
Niittyleinikki on monimuotoinen ja puutteellisesti selvitetty laji. [[Alalaji|Alalajeja]], variaatioita ja niiden välimuotoja esiintyy runsaasti.<ref name="RETKEILYKASVIO1">Retkeilykasvio 1998, s. 77.</ref> Suomessa niittyleinikistä erotellaan kolme alalajia: [[piennarniittyleinikki]] (''R. acris'' ssp. ''acris''), [[puistoniittyleinikki]] (''R. acris'' ssp. ''friesianus'') ja [[lapinniittyleinikki]] (''R. acris'' ssp. ''borealis''). Lapinniittyleinikki jaetaan nykyään lisäksi kahteen eri muotoon: [[idänniittyleinikki]]in (''R. acris'' ssp. ''borealis'' var. ''borealis'') ja [[tunturiniittyleinikki]]in (''R. acris'' ssp. ''borealis'' var. ''pumilus'').<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/taxa.php?key=niittyleinikki&year=2010 Kasviatlas 2010: Hakusana 'niittyleinikki']. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 17.11.2011.</ref> Edellisten lisäksi Suomessa saattaa esiintyä tulokkaina muitakin alalajeja.<ref name="RETKEILYKASVIO1"/>
 
Alalajit eroavat toisistaan kasvin pituuden, varren ja lehtien karvaisuuden, lehtilavan muodon ja kukkien määrän ja koon perusteella.<ref name="RETKEILYKASVIO1"/>
 
== Levinneisyys ==
Niittyleinikkiä ei tavatatavataan lähes koko Euroopassa lukuun ottamatta Pyreneiden niemimaan länsi- ja eteläosia, Etelä-Italiaa, Albaniaa, Kreikkaa ja Ukrainan ja Venäjän eteläisimpiä osia. Lajin eri alalajeja tavataan myös eri puolilla Siperiaa ja Itä- ja Etelä-Aasiaa. Pohjois-Amerikkaan se on levinnyt ihmisen mukana, jossa sitä tavataan Yhdysvaltain pohjoisosissa sekä Kanadan etelä- ja keskiosissa.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/ranuncula/ranun/ranupol.html Den virtuella floran: Smörblomma (myös levinneisyyskartat)] (ruots.) Viitattu 17.11.2011.</ref>
 
Suomessa niittyleinikkiä tavataan koko maassa. Laji on hyvin yleinen lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia ja Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuja.<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40294&year=2010 Kasviatlas 2010: Niittyleinikin levinneisyys Suomessa]. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 17.11.2011.</ref> Alalajeista piennarniittyleinikki on yleisin ja sitä tavataan koko maassa, erityisesti [[Oulu]]n eteläpuolella. Lapinniityleinikkiä ja sen muotoja kasvaa lähinnä Lapissa, erityisesti Käsivarren alueella.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 78.</ref> Puistoniittyleinikki sen sijaan on harvinainen tulokas, jota on tavattu lähinnä rannikkokaupugeista.<ref name="RETKEILYKASVIO"/><ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40296&year=2010 Kasviatlas 2010: Puistoniittyleinikin levinneisyys Suomessa]. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 17.11.2011.</ref>
 
== Kasvuympäristö ==