Wikipedia

Ero sivun ”Liljat” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
| nimi = Liljat
| kuva = Lilium michiganense 2.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = ''[[Lilium michiganense]]''
| kuntadomeeni = [[KasvitAitotumaiset]] ''Plantae''Eucarya
| alakuntakunta = [[PutkilokasvitKasvit]] ''Tracheobionta''Plantae
| kaarialakunta = [[SiemenkasvitPutkilokasvit]] ''Spermatophyta''Tracheobionta
| kaari = [[Siemenkasvit]] Spermatophyta
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokkaalakaari = [[YksisirkkaisetKoppisiemeniset]] ''Liliopsida''Magnoliophytina
| lahkoluokka = ''[[LilialesYksisirkkaiset]]'' Liliopsida
| heimolahko = [[LiljakasvitLiliales]] ''Liliaceae''
| heimo = [[Liljakasvit]] Liliaceae
| suku = '''Liljat''' ''Lilium''
| suku_auktori = [[Carl von Linné|L.]]
| wikispecies = Lilium
| commons = Lilium
| commonscat = Lilium
}}
 
'''Liljat''' eli '''isoliljat''' (''Lilium'') on [[Liljakasvitliljakasvit|liljakasvien]] (''Liliaceae'') [[heimo (biologia)|heimoon]] kuuluva, noin 100 [[lajia]] käsittävä kasvisuku. Se kasvaa luontaisesti pohjoisen pallonpuoliskon leudolla vyöhykkeellä: suuressa osin [[Eurooppa]]a ja [[Aasia]]a alueella, joka ulottuu idässä [[Japani]]in ja etelässä Etelä-[[Intia]]an ja [[Filippiinit|Filippiineille]] asti. Pohjois-Amerikan mantereella liljoja tavataan luontaisesti Etelä-[[Kanada]]ssa ja suuressa osin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]]. Suomessa villinä kasvavat liljat ovat viljelyjäänteitä tai [[viljelykarkulainen|-karkulaisia]]. Näitä voivat olla esimerkiksi [[varjolilja]] (''Lilium martagon'') ja [[ruskolilja]] (''Lilium bulbiferum''). Liljoja tiedetään kasvatetun jo yli 3000 vuotta sitten. Historiallisista lähteistä ja arkeologisista löydöistä on saatu merkkejä liljojen viljelystä muinaisessa [[Egypti]]ssä sekä [[minolainen kulttuuri|minolaisen kulttuurin]] aikana [[Thira]]n saarella. Vielä parisataa vuotta sitten niitä tunnettiin vain muutama laji, kun niitä nykyisin tunnetaan noin 100. Vanhimpia Euroopassa kasvatettuja koristekasveja on [[madonnanlilja]] (''Lilium candidum'').<ref>Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981</ref>.
 
Liljoja käytetään paljon [[leikkokukka|leikkokukkina]] sekä [[koristekasvi|koristekasveina]] puutarhoissa, ja lajeista on jalostettu runsaasti uusia [[lajike|puutarhalajikkeita]].
Rivi 28 ⟶ 30:
 
== Rakenne ==
Liljojen rakenne on tyypillinen [[yksisirkkaiset|yksisirkkaisille]] [[ruohovarsi|ruohovartisille]] kasveille. Niillä on puutumaton verso, josta maanpäällisen osan muodostaa kukkaverso. Maanalainen verson osa muodostaa varastoelimenä toimivan [[sipuli (kasvinosa)|sipulin]]. Vuotuisessa kasvukierrossa edellisen vuoden hankasilmusta[[hankasilmu]]sta muodostuneet sipulit kehittävät päätesilmustaan kukkaverson, jonka kasvu päättyy kukintaan. Liljojen kasvutapa on siis [[haarajatkoinen_haarautuminenhaarajatkoinen haarautuminen|sympodiaalinen eli haarajatkoinen]]. (Vrtvrt. [[narsissikasvit]]).
 
=== Verso ja lehdet ===
Sipulissa ei ole tulppaanin[[tulppaanir|tulppaanien]] sipulinsipulien tapaan kuorta. Sipulilehdet ovat kehittyneet meheviksi sipulisuomuiksi, joihin kasvukauden aikana varastoidaan [[hiilihydraatit|hiilihydraatteja]] sekä vettä. Monet liljalajit kehittävät sipulin pohjassa olevien, monivuotisten [[juuri]]en lisäksi sipulin ja maanpinnan väliseen ilmaverson osaan versojuuria.
Monet liljalajit kehittävät sipulin pohjassa olevien, monivuotisten juurien lisäksi sipulin ja maanpinnan väliseen ilmaverson osaan versojuuria.
Liljojen lehdet ovat joko pitkin vartta hajallaan tai säännöllisissä 5-7 lehden kiehkuroissa. Lehdet ovat [[yksisirkkaiset|yksisirkkaisille]] tyypillisesti silposuoniset, tasareunaiset ja muodoltaan soikeat tai keihäsmäiset.▼
 
▲Liljojen [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat joko pitkin vartta hajallaan tai säännöllisissä 5-7 lehden kiehkuroissa. Lehdet ovat [[yksisirkkaiset|yksisirkkaisille]] tyypillisesti silposuoniset, [[lehtilaita|tasareunaiset]] ja [[lehtimuoto|muodoltaan]] soikeat tai keihäsmäiset.
=== Kukka ===
 
Kukinto voi olla muodoltaan tähkä, kerrannaistähkä, sarja tai kerrannaissarja. Kukkien määrä vaihtelee suuresti lajeittain: joillain lajeilla niitä muodostuu 1-3, toisilla kukkia voi olla kymmeniä jopa yli sata yhtä versoa kohden. Kukan rakenne on kuitenkin kaikilla lajeilla samanalainen. Kukan rakenteissa toistuu luku 3: [[emi|sikiäin]] on kolmilokeroinen, luotti kolmiosainen, heteitä on kolme kahdessa kehässä samoin kehälehtiä (tepalit), joista ulompia kutsutaan sepaleiksi ja sisempiä petaleiksi. Petalit ovat useimmilla lajeilla selvästi leveämmät kuin sepalit. [[hede|Heteiden]] ja kehälehtien määrä on siis kuusi. Kukat ovat väriltään yksiväriset tai kirjavat, usein pilkulliset. Liljat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään kukan muodon mukaan; (1)sivusuuntainen ja torvimainen, esimerkiksi kuningaslilja, (2) pysty ja maljamainen, esimerkiksi ruskolilja, (3) nuokkuva ja kehälehdiltään taakse käänteinen, esimerkiksi tiikerinlilja.▼
=== Kukinto ja kukat ===
Liljakasvit voidaan erottaa rakenteeltaan hyvin samanlaisista narsissikasveista mm. sikiäimen asemasta kukassa: liljakasveilla sikiäin on kehän päällinen (eli kukan sisällä), kun taas narsissikasveilla se on kehän alainen eli jää kehälehtien ulkopuolelle.
▲[[Kukinto]] voi olla muodoltaan [[tähkä]], [[kerrannaistähkä]], [[sarja (kukinto)|sarja]] tai [[kerrannaissarja]]. [[Kukka|Kukkien]] määrä vaihtelee suuresti lajeittain: joillain lajeilla niitä muodostuu 1-31–3, toisilla kukkia voi olla kymmeniä tai jopa yli sata yhtä versoa kohden. Kukan rakenne on kuitenkin kaikilla lajeilla samanalainen. Kukan rakenteissa toistuu luku 3: [[emi|sikiäin]] on kolmilokeroinen, [[luotti]] kolmiosainen, [[hede|heteitä]] on kolme kahdessa kehässä samoin kehälehtiä[[kehälehti]]ä (tepalit), joista ulompia kutsutaan [[verholehti|sepaleiksi]] ja sisempiä [[terälehti|petaleiksi]]. Petalit ovat useimmilla lajeilla selvästi leveämmät kuin sepalit. [[hede|Heteiden]] ja kehälehtien määrä on siis kuusi. Kukat ovat väriltään yksiväriset tai kirjavat, usein pilkulliset. Liljat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään kukan muodon mukaan; (1) sivusuuntainen ja torvimainen, esimerkiksi [[kuningaslilja]], (2) pysty ja maljamainen, esimerkiksi [[ruskolilja]], (3) nuokkuva ja kehälehdiltään taakse käänteinen, esimerkiksi [[tiikerinlilja]]. Liljakasvit voidaan erottaa rakenteeltaan hyvin samanlaisista narsissikasveista muun muassa sikiäimen asemasta kukassa; liljakasveilla sikiäin on kehänpäällinen (eli kukan sisällä), kun taas narsissikasveilla se on kehänalainen eli jää kehälehtien ulkopuolelle.
Hedelmöitys tapahtuu yleisimmin hyönteisten avustuksella. Liljalajit ovat itsesteriilejä. Lajien välisiä risteytymiä tunnetaan useita, joista jotkut ovat mahdollisesti syntyneet spontaanisti.
 
Hedelmöitys tapahtuu yleisimmin [[hyönteiset|hyönteisten]] avustuksella. Liljalajit ovat [[itseinkompatibiliteetti|itsesteriilejä]]. Lajien välisiä [[risteymä|risteytymiä]] tunnetaan useita, joista jotkut ovat mahdollisesti syntyneet spontaanisti. Hedelmöityksen seurauksena kehittyvä [[kota (hedelmä)|kotahedelmä]] on kolmilokeroinen, kussakin lokerossa kehittyvät siemenet[[siemen]]et sijaitsevat kahdessa pystysuorassa rivissä. Yhteen siemenkotaan voi kehittyä jopa 300 siementä. Ohut, paperimainen kuori muodostaa koko siemenen ympäri ulottuvan [[lenninsiipi|lenninsiiven]], jonka avulla siemenet voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja. Siementen leviämistä edistää ilmaverson säilyminen talven aikana talven törröttäjänä[[talventörröttäjä|talventörröttäjinä]], jolloin siementen kulkeutuminen hangen pinnalla on tehokasta.
 
== Hoito ==
Useimmat liljat viihtyvät neutraalissa tai lievästi [[happamuus|happamassa]] maassa. Tosin jotkin lajit näyttävät kasvavan parhaiten [[kalkkimaannos|kalkkipitoisessa]] maassa. Tällaisiin "kalkinsuosijoihin" kuuluu mm.muun muassa [[madonnanlilja]], jota ei tosin kovin yleisesti meillä viljellä Suomessa. Kasvupaikan tulee olla hyvin ojitettu, mullan humuspitoista[[humus]]pitoista ja vettä läpäisevää. Hyvä keino huolehtia kasvupaikan riittävästä ojituksesta on istuttaa liljat "sorapedille". Tämä tarkoittaa sitä, että kasvupaikkaa perustettaessa pohjalle laitetaan karkeaa soraa[[sora]]a, jopa sepeliä[[sepeli]]ä, ja tämän päälle vasta ruokamulta. Kasvualustaan kannattaa sekoittaa myös hiekkaa[[hiekka]]a. Liljat viihtyvät, kun niiden kukat ovat auringossa ja juuret varjossa.
 
Liljalajeista yleisimmin viljellääviljellään [[madonnanlilja]]a, [[kuningaslilja]]a, [[tiikerililja]]a, [[ruskolilja]]a ja
[[varjolilja]]a, joista viimeksi mainitut kolme ovat myös yleisimmin Suomessa viljellyt liljalajit.
 
Liljat pitäisi istuttaa mieluiten syksyllä. Sipulien istutussyvyys riippuu lajista:; nyrkkisääntönä versojuuria muodostavat lajit tulisi istuttaa syvyyteen, joka vastaa 2-32–3 kertaa sipulin läpimittaa. Madonnanlilja ja monet amerikkalaiset lajit pitää istuttaa kuitenkin aika lähelle maan pintaa.
 
== Lajeja ==
Liljojen suvussa on yhteensä noin 100 lajia, joista valtaosa on kotoisin itäisestä Aasiasta. Luonnonvaraisena liljalajeja elää pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Liljalajit elävät lähes poikkeuksetta vuoristoisilla seuduilla, yleensä 15001500–2500 - 2500 mmetrin korkeudella merenpinnasta. Tämän vuoksi hyvinkin eteläisiltä leveyspiireiltä kotoisin olevat lajit sietävät alhaisia lämpötiloja, jopa pakkasta.
 
Lajit on luokiteltu eri aikoina erilaisilla kriteereillä. Ensimmäiset luokitukset perustuivat kukkien muotoon sekä maantieteelliseen alkuperään. Uudemmat luokittelut ottavat rakenteellisten seikkojen lisäksi huomioon myös kemiallisen ja geneettisen samankaltaisuuden. Erityisesti [[fylogeneettinen systematiikka|fylogeneettiset]] analyysit ovat osittain muuttaneet perinteistä käsitystä liljasuvun sisäisestä sukupuusta. Se on myös vahvistanut käsitystä siitä, että konvergenssi selittää yhä useammin morfologisen samankaltaisuuden kuin lajien geneettinen lähisukulaisuus.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pelkonen, V.-P,. & Pirttilä, A.-M. | Otsikko = ''Taxonomy and phylogenetics of the genus ''Lilium'' | Julkaisu = Floriculture and Ornamental Biotechnology | Ajankohta = 2012 | Vuosikerta = 6 | Numero = special issue 2 | Sivut = 1-81–8 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Global Science Books | Selite = | Tunniste = | www = http://www.globalsciencebooks.info/Online/GSBOnline/images/2012/FOB_6(SI2)/FOB_6(SI2)1-8o.pdf | www-teksti = http://www.globalsciencebooks.info/Online/GSBOnline/images/2012/FOB_6(SI2)/FOB_6(SI2)1-8o.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 12.12.2017 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
{|
|- valign=top
Rivi 61 ⟶ 62:
* ''[[Lilium anhuiense]]''
* ''[[Lilium arboricola]]''
* ''[[kultanauhalilja|Lilium auratum]]'' – kultanauhalilja
* ''[[Lilium bakerianum]]''
* ''[[Lilium bolanderi]]''
* ''[[Lilium bosniacum]]''
* ''[[Lilium brevistylum]]''
* ''[[kantoninlilja|Lilium brownii]]'' – kantoninlilja
* ''[[Ruskoliljaruskolilja|Lilium bulbiferum]]'' – ruskolilja
* ''[[Lilium callosum]]''
* ''[[kanadanlilja|Lilium canadense]]'' – kanadanlilja
* ''[[Madonnanliljamadonnanlilja|Lilium candidum]]'' – madonnanlilja
* ''[[Lilium carniolicum]]''
* ''[[Lilium catesbaei]]''
* ''[[nuokkulilja|Lilium cernuum]]'' – nuokkulilja
* ''[[Lilium chalcedonicum]]''
* ''[[oregoninlilja|Lilium columbianum]]'' – oregoninlilja
* ''[[lieskalilja|Lilium concolor]]'' – lieskalilja
* ''[[tulililja|Lilium davidii]]'' – tulililja
* ''[[leimulilja|Lilium distichum]]'' – leimulilja
* ''[[Lilium duchartrei]]''
* ''[[Lilium fargesii]]''
* ''[[Lilium floridum]]''
* ''[[formosanlilja|Lilium formosanum]]'' – formosanlilja
* ''[[Lilium grayi]]''
* ''[[Lilium habaense]]''
Rivi 89 ⟶ 90:
* ''[[Lilium henrici]]''
|
* ''[[heikinlilja|Lilium henryi]]'' – heikinlilja
* ''[[Lilium hollandicum]]''
** [[Lilium Hollandicum-ryhmätarhasarjalilja|''Lilium'' Hollandicum-ryhmä]], ''Lilium'' × ''hollandicum'' – tarhasarjalilja
* ''[[Lilium huidongense]]''
* ''[[Lilium humboldtii]]''
* ''[[Lilium iridollae]]''
* ''[[balkaninlilja|Lilium jankae]]'' – balkaninlilja
* ''[[Lilium jinfushanense]]''
* ''[[Lilium kelleyanum]]''
* ''[[Lilium kelloggii]]''
* ''[[Tiikerililjatiikerililja|Lilium lancifolium]]'' (''L. tigrinum'') – tiikerililja
* ''[[Lilium lankongense]]''
* ''[[Lilium ledebourii]]''
Rivi 105 ⟶ 106:
* ''[[Lilium leucanthum]]''
* ''[[Lilium lijiangense]]''
* ''[[valkolilja|Lilium longiflorum]]'' – valkolilja
* ''[[Lilium lophophorum]]''
* ''[[japaninsarjalilja|Lilium maculatum]]'' – japaninsarjalilja
* ''[[Lilium maritimum]]''
* ''[[Varjoliljavarjolilja|Lilium martagon]]'' – varjolilja
* ''[[Lilium matangense]]''
* ''[[Lilium medeoloides]]''
Rivi 115 ⟶ 116:
* ''[[Lilium michauxii]]''
* ''[[Lilium michiganense]]''
* ''[[keltalilja|Lilium monadelphum]]'' – keltalilja
* ''[[Lilium nanum]]''
* ''[[Lilium neilgherrense]]''
Rivi 123 ⟶ 124:
* ''[[Lilium papilliferum]]''
* ''[[Lilium paradoxum]]''
* ''[[pantterililja|Lilium pardalinum]]'' – pantterililja
|
* ''[[Lilium parryi]]''
* ''[[Lilium parvum]]''
* ''[[amurinlilja|Lilium pensylvanicum]]'' (''L. dauricum'') – amurinlilja
* ''[[metsälilja|Lilium philadelphicum]]'' – metsälilja
* ''[[Lilium pinifolium]]''
* ''[[Lilium pomponium]]''
* ''[[Lilium primulinum]]''
* ''[[pellavalilja|Lilium pumilum]]'' – pellavalilja
* ''[[pyreneittenlilja|Lilium pyrenaicum]]'' – pyreneittenlilja
* ''[[Lilium pyrophilum]]''
* ''[[kuningaslilja|Lilium regale]]'' – kuningaslilja
Rivi 140 ⟶ 141:
* ''[[Lilium rubescens]]''
* ''[[Lilium saccatum]]''
* ''[[sargentinlilja|Lilium sargentiae]]'' – sargentinlilja
* ''[[Lilium sempervivoideum]]''
* ''[[Lilium sherriffiae]]''
Rivi 147 ⟶ 148:
* ''[[Lilium stewartianum]]''
* ''[[Lilium sulphureum]]''
* ''[[puumalilja|Lilium superbum]]'' – puumalilja
* ''[[Lilium taliense]]''
* ''[[Lilium tianschanicum]]''
Rivi 159 ⟶ 160:
 
== Katso myös ==
* [[myrkkyliljat]] (''Colchicum'')
* [[Lilja (heraldiikka)]]▼
* [[päivänliljat]] (''Hemerocallis'')
▲* [[Liljalilja (heraldiikka)]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Berglund, Karin | Nimike = Unelmien kotipuutarha | Vuosi = 1998 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-14540-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pelkonen, Veli-Pekka | Nimike = Biotechnological approaches in lily (''Lilium'') production | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Oulun yliopisto | Tunniste = ISBN 951-42-7658-2. ISBN 951-42-7659-0 (PDF). URI http://herkules.oulu.fi/isbn9514276590/}}
 
=== Viitteet ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Liljat”