Ero sivun ”Juhannuskriisi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Juhannuskriisi''' ({{k-sv|midsommarkrisen}}) oli muutaman päivän kestänyt poliittinen kriisi, joka puhkesi Ruotsissa toisen maailmansodan aikana [... |
p tarkempi luokka, w |
||
Rivi 1:
'''Juhannuskriisi''' ({{k-sv|midsommarkrisen}}) oli muutaman päivän kestänyt poliittinen kriisi, joka puhkesi [[Ruotsi]]ssa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana [[juhannus]]viikolla 1941, kun [[Natsi-Saksa|Saksa]] aloitti [[Operaatio Barbarossa|hyökkäyksen Neuvostoliittoon]] ja vaati Ruotsia sallimaan joukkojensa kauttakuljetuksen Ruotsin alueen läpi [[Suomi|Suomeen]], mikä kyseenalaisti Ruotsin [[Puolueettomuus|puolueettomuuden]]. Ruotsin hallitus suostui Saksan vaatimukseen.
Ruotsi oli jo kesällä 1940 [[Ruotsin ja Saksan kauttakulkusopimukset 1940|joutunut sallimaan]] rahallista korvausta vastaan [[Saksan armeija]]n joukkojen ”lomalaiskuljetukset” Ruotsin rataverkon kautta [[Norjan miehitys|miehitettyyn Norjaan]], mutta Ruotsi katsoi olevansa yhä puolueeton sodassa.<ref name="Lindqvist">Herman Lindqvist: ''Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen'' (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos ''Historien om Sverige – från istid till framtid'' (2002).</ref> Saksa aloitti hyökkäyksen [[Neuvostoliitto]]on 22. kesäkuuta 1941 vastaisena yönä. Seuraavana aamuna Saksan korkea edustaja [[Karl Schnurre]] esitti Ruotsin ulkoministeri [[Christian Günther]]ille viiden kohdan vaatimuslistan.<ref name="griberg">Sara Griberg: [https://web.archive.org/web/20140714225327/http://www.alltomhistoria.se/artiklar/midsommarkrisen-1941/ Midsommarkrisen 1941] {{sv}} ''Allt om historia'' 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 10.8.2020.</ref> Tärkein vaatimus oli, että Ruotsin oli sallittava 15 000 miestä käsittävän niin sanotun [[Engelbrecht-divisioona]]n kuljetus Norjasta rautateitse Ruotsin kautta Pohjois-Suomeen, jossa se osallistuisi hyökkäykseen. Vaatimuksen katsottiin loukkaavan Ruotsin puolueettomuutta, mutta Saksan nootissa vihjattiin, että siitä kieltäytymisen tulkittaisiin vihamieliseksi eleeksi.<ref name="Lindqvist" /><ref name="NE">''Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ'', s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. {{sv}}</ref>
Ruotsin vastausta pohdittiin [[Per Albin Hansson]]in hallituksessa sekä [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivien]] ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiopäiväryhmien kesken.<ref name="NE" /> Monet päähallituspuolueen eli [[Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|sosiaalidemokraattien]] valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt kuningas [[Kustaa V]] kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.<ref name="griberg" /><ref name="NE" /> Lopulta pääministeri Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.<ref name="NE" /><ref name="Lindqvist" /> Ulkoministeri Günther lähetti jo Saksalle alustavan myöntävän vastauksen, virallisesti Ruotsin päätös vahvistui valtiopäivien äänestyksen jälkeen 25. kesäkuuta.<ref name="griberg" />
Rivi 10:
{{Viitteet}}
[[Luokka:Ruotsin poliittinen historia]]
[[Luokka:Toisen maailmansodan politiikka]]
[[Luokka:1941]]
| |||