Ero sivun ”Ilmailu” versioiden välillä

Lentäminen on paljon suurempi [[Ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] aiheuttaja, kuin aiemmin on uskottu. Se on nopeinten kasvava [[hiilidioksidi]]lähde. Lentokoneet tuottavat myös vesihöyryä, joka kondensoituu jääkristalleiksi [[Troposfääri|troposfäärissä]]. Höyryjuova sitoo maapallon lämpöä. Lentokoneen kaikki päästöt (otsonin muodostuminen päästöistä, hiilidioksidi ja vesihöyry) ovat 2,7-kertaiset pelkkään hiilidioksidiin verrattuna. Lentämisessä ei toistaiseksi ole vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Tunnin lentomatka vastaa bangladeshiläisenbangladeshilaisen koko vuoden kasvihuonepäästöjä. Lentoliikenteen polttoaine [[kerosiini]] on muista polttoaineista poiketen verovapaata.<ref name="ytila">Jari Lyytimäki ja Harri Hakala, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, Gaudeamus, 2008, s. 286</ref> Toistaiseksi lentämisen kasvun rajoittamista on hidastanut Yhdysvaltojen kieltäytyminen kaikista lentämisen polttoaineveroista.<ref name=" Paul Brown2006">Paul Brown: Global Warming, The last chance for change. Lontoo 2006, s. 305–306, 54, 43.</ref> Esimerkiksi jos yhteen kerosiinilitraan lisättäisiin 70 sentin polttoainevero ja lippuun 10 prosentin arvonlisävero, menopaluulento Helsingistä Phuketiin kallistuisi 639 eurosta 1030 euroon.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Heikkinen, Susan|Otsikko=Hei, me ei enää lennetä!|Julkaisu=Suomen Kuvalehti|Ajankohta=33/2018|Julkaisija=}}</ref>

Lentämisen suosiota kasvattaa vaihtoehtojen puute. Esimerkiksi Kiinan sisäisessä liikenteessä luotijunat ovat jo korvanneet lentoliikennettä: 500 kilometrin pituiselle [[Zhengzhou|Zhengzhoun]] ja [[Xi’an|Xianin]] välillä lennot kävivät uuden luotijunan takia kannattamattomiksi jo vuonna 2010.<ref name=":0" />