Ero sivun ”Kolonialismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Vaikutukset: Bengalin nälänhädästä ja kolonialismista, tässä on yleistäkin teoriaa |
→Vaikutukset: lis. Namibia |
||
Rivi 101:
[[Kehitysministeri]] [[Pekka Haavisto]]n mukaan monessa afrikkalaisessa valtiossa vallitseva epätasa-arvoinen luokkayhteiskunta on eurooppalaista perua. Kansainvälisen kehitystyön professori [[Jeremy Gould]]in mukaan kolonialismin perintö näkyy yhä [[kehitysyhteistyö]]ssä, jossa eurooppalaisten tieto arvioidaan oikeammaksi kuin muiden tieto. African Care ry:n puheenjohtaja [[Batulo Essak]]in mukaan siirtomaavalta vei Afrikan mailta luottamuksen omaan osaamiseensa ja omien kulttuuriensa vahvuuksiin, eivätkä afrikkalaiset nyt koe eurooppalaisperäisiä instituutioitaan täysin omikseen.<ref name=hwb>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.historianswithoutborders.fi/kolonialismin-perinto/ | Nimeke = Kolonialismin perintö kehitysyhteistyössä | Tekijä = | Ajankohta = 23.4.2017 | Julkaisija = Historioitsijat ilman rajoja Suomessa | Viitattu = 14.7.2020 }}</ref>
Kolonialistisen politiikan osuudesta Intiassa tiheään esiintyneisiin [[Nälänhätä|nälänhätiin]] on esitetty erilaisia teorioita. Esimerkiksi intialaisen taloustieteilijän [[Amartya Sen]]in mukaan brittiläisen siirtomaahallinnon passiivisuus oli osasyyllinen [[Bengalin nälänhätä (1943)|Bengalin nälänhätään 1943]], sillä Senin mukaan kolonialistinen hallintomuoto ei tunne yhteiskunnallista velvollisuutta helpottaa nälänhätää. Tätä argumenttia on sen jälkeen sovellettu myös joihinkin muihin trooppisiin nälänhätiin. Vastaväitteenä tähän on esitetty se, että nälänhätiä on ollut ennen siirtomaakauttakin, ja vuodesta 1915 alkaen nälänhädät surmasivat Intiassa suhteellisesti vähemmän ihmisiä kuin aiemmin, vaikka kolonialistinen järjestelmä säilyi paljon pidempään. Nälänhätien vähenemisen syiksi siirtomaakaudella on nähty muun muassa Intian rautatieverkon laajeneminen sekä sää- ja maataloustilastotiedon lisääntyminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lse.ac.uk/Economic-History/Assets/Documents/WorkingPapers/Economic-History/2016/WP243.pdf | Nimeke = Were Indian Famines ‘Natural’ Or ‘Manmade’? | Tekijä = Tirthankar Roy | Ajankohta = 2016 | Julkaisija = The London School of Economics and Political Science | Selite = s. 1–23 | Viitattu = 9.8.2020 }}</ref> [[Saksan Lounais-Afrikka|Saksan Lounais-Afrikassa]] kolonialistinen hallinto käytti tietoista nälkiinnyttämistä kansanmurhan välineenä vuosina 1904–1907.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ushmm.org/collections/bibliography/herero-and-nama-genocide | Nimeke = Herero and Nama Genocide | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = United States Holocaust Memorial Museum | Viitattu = 9.8.2020 }}</ref>
{{katso myös|[[Postkolonialismi]]}}
| |||