Ero sivun ”Gurilaiset kielet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 14 Wikidatan sivulle d:Q33536 siirrettyä kielilinkkiä
tieto samuesta, linkkejä
Rivi 1:
'''Gurilaiset''' eli '''voltalaiset kielet''' ovat Länsi-[[Afrikka|Afrikassa]] Kaakkois-[[Mali]]ssa, Lounais-[[Nigeria]]ssa, [[Norsunluurannikko|Norsunluurannikon]], [[Ghana]]n, [[Togo]]n ja [[Benin]]in pohjoisosissa sekä [[Burkina Faso]]n alueella puhuttujen [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaisten kielten]] ryhmä. Siihen kuuluu noin sata kieltä ja murretta[[murre]]tta, joista läheskään kaikkia ei ole kunnolla tutkittu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1986 | Sivu = 456 | Tunniste = }}</ref> Suurimpia ovat Burkina Fason pääkieli [[mooren kieli|moore]], [[bwamun kieli|bwamu]], [[dagarin kieli|dagari]], [[dagomban kieli|dagomba]], [[gurman kieli|gurma]], [[lobin kieli|lobi]] ja [[senarin kieli|senari]]. Malissa ja Burkina Fasossa puhuttu [[dogonin kieli|dogon]] muodostaa ehkä kokonaan erillisen haaransa.<ref name="anhava">{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 127–128 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref>. Eräs pienistä kielistä (alle 10 000 puhujaa) on puolestaan [[Samuen kieli |samue]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/vaitostutkimus-mahdollistaa-lansiafrikkalaisen-samuen-kielen-kirjoitusasun | Nimeke = Väitöstutkimus mahdollistaa länsiafrikkalaisen samuen kielen kirjoitusasun luomisen | Julkaisu = Turun yliopisto | Viitattu = 9.8.2020 }}</ref>. Malissa ja Burkina Fasossa puhuttu [[dogonin kieli|dogon]] muodostaa ehkä kokonaan erillisen haaransa<ref name=anhava/>.
 
Vuonna [[1982]] kielten yhteiseksi puhujamääräksi arvioitiin 8 miljoonaa henkeä. Suurin osa niistä toimii yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. [[1900-luku |1900-luvun]] alussa muutamia kieliä varten luotiin kirjaimistot ja [[1970-luku |1970-luvulta]] lähtien eräitä niistä on käytetty kouluopetuksen välineinä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1986 | Sivu = 456–457 | Tunniste = }}</ref>
 
==Lähteet==