Ero sivun ”Rauma-Repola Oceanics” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 20:
MIR-sukellusalukset pystyivät sukeltamaan niin syvälle, että Yhdysvaltain näkökulmasta Neuvostoliitolla oli niiden ansiosta liian hyvä toimintakyky esimerkiksi sukellusveneiden kuunteluun tarkoitettujen poijujen tavoittamisessa sekä syvällä sijaitsevien yhteyskaapelien katkaisemisessa. MIR alusten manipuloitavuus 6 000 metrin syvyydessä oli omaa luokkaansa jopa Yhdysvaltain teknologiaan verrattuna. Suomi oli 1980-luvun lopussa puolueeton maa, eikä se ollut sitoutunut Neuvostoliittoa eikä sen liittolaisia vastaan suunnattuun [[COCOM]]-vientikieltoon.
Yhdysvaltain puuttuminen Rauma-Repolan ja Neuvostoliiton väliseen kauppaan osoitti, että [[Ronald Reagan]]in johtama läntinen suurvalta kävi [[kylmä sota|kylmää sotaa]] myös syrjäisellä sivunäyttämöllä. Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö ilmoitti presidentti [[Mauno Koivisto]]lle niistä kielteisistä seurauksista, joita kaupan toteutuminen aiheuttaisi suomalaisille yrityksille Yhdysvalloissa. Koivisto närkästyi kannanotosta ja luonnehti Yhdysvaltain toimintaa kiristykseksi, jossa yksityinen yritys kaapattiin panttivangiksi yksipuolisen kauppasaarron perusteella. Suomen lainsäädännön mukaan valtiovalta ei voinut puuttua yritysten tuotekehittelyyn ja vientikaupan suuntautumiseen, kunhan ne eivät rikkoneet Suomen lakeja. Koivisto ilmoitti kantansa kirjeitse myös Yhdysvaltain varapresidentille [[George H. W. Bush|George Bush]]ille.<ref name="tarkka"/>
Tauno Matomäen mukaan yhdysvaltalaisia oli informoitu hankkeesta ennakolta eikä näillä ollut mitään sitä vastaan. Kohu nousi vasta, kun alukset valmistuivat ja ne osoittautuivat toimiviksi. Kumpikin suurvalta halusi pitää syvimmät meret omana reviirinään, ja osaltaan niiden kiinnostusta selitti se, että Yhdysvaltain suurkaupungit sijaitsivat Atlantin ja Tyynenmeren rannikoilla, silloisen Neuvostoliiton suurkaupungit taas sisämaassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001854071.html | Nimeke=Vuorineuvos Matomäki: "Sukellusveneiden valmistus mahdotonta Suomessa" | Tekijä=Manninen, Laura | Ajankohta=23.10.2014 |Julkaisija=Ilta-Sanomat }}</ref>
Koko hanke ja siihen liittynyt suurvaltapoliittinen kädenvääntö pysyivät tiukasti salassa julkisuudelta. Rauma-Repola julkaisi asiasta lehdistötiedotteen vasta, kun sukellusalukset oli luovutettu tilaajalle. Viralliseksi selitykseksi hankkeen lopettamiselle esitettiin tuolloin, ettei sukellusaluksille ollut enempää kysyntää. Vuorineuvos Tauno Matomäki paljasti koko prosessin yksityiskohtaisesti [[Metallitekniikka]]-lehden haastattelussa vuonna 2003. Matomäki arveli, että projektin onnistuessa Rauma-Repola olisi keskittynyt jatkossa meriteknologiaan ja myynyt puunjalostuskoneisiin liittyvät toimintonsa pois, jolloin myöhempi [[Metso (yritys)|Metso-konserni]] olisi saattanut jäädä syntymättä.<ref name="tarkka"/>
| |||