'''Bikvadraattinen yhtälöksi''' kutsutaan sellaista vaillinaista neljännen tai korkeamman asteen yhtälöä[[yhtälö]]ä josta puuttuvatvoidaan kolmannenmuuttaa, asteentermejä jamuuttamalla, ensimmäisentäydellinen toisen asteen termityhtälö. Yhtälössä on siis ainoastaan neljännen,toisentai korkeamman asteen termi, ja nollannen asteen termit. Yhtälössä pitää olla myös [[termi]] jonka [[eksponentti]] on puolet korkeimman asteen termin eksponentista. Eli on muotoa:
<math>ax^4+bx^2+c=0</math> tai mahdollisesti <math>ax^8+bx^4+c=0</math>
Bikvadraattiselle yhtälölle on ominaista että se näyttää [[toisen asteen yhtälölleyhtälö]]lle, vaikkei se siltä suoraan näytä. Korkeimmalla eksponentilla ei ole väliä, mutta seuraavaksi suurimman termin eksoponentti pitää olla puolet korkeimmasta. Yhtälö voidaan ratkaista [[toisen asteen yhtälön ratkaisukaava]]a apuna käyttäen. Mutta jotta ratkaisukaavaa voitaisiin soveltaa pitää muuttujien korkein eksponentti olla 2. Tällöin muutetaan <math>x^2</math> muotoon <math>t</math>, eli <math>t=x^2</math>. JolloinYhtä suuruudeksi voidaan ottaa suurempikin eksponentti, esimerkiksi <math>t=x^4</math>. Nyt yhtälö on toista astetta, ja näyttää:
<math>at^2+bt+c=0</math>
Ratkaisukaavasta saadaan selville toisen asteen yhtälön juuret, t<small><sub>1</sub></small> ja t<small><sub>2</sub></small>. Merkitään x²=t<small><sub>1</sub></small> ja x²=t<small><sub>2</sub></small>.Vastaukseksi saadaan enintäänjuurien neljäneliöjuuret vastusta,tai korkeamman [[juuren indeksi|indeksi]]n juuret.</br> </br><math>x={\pm\sqrt{tt_1}}</math><small><sub>1</sub></small> </br>
tai jos alunperin merkittiin <math>x^3=t</math>, niin otettaan silloin [[kuutiojuuri]]</br>
