Ero sivun ”Bảo Đại” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
aukt. |
lähteettömät höpinät korvattu lähteistetyllä |
||
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Bảo Đại
| kuva =
| arvo = [[Vietnamin keisari]]
| virassa = [[8. tammikuuta]]
| edeltäjä =[[Khải Định]]
| seuraaja =[[Bảo Long]] (maanpaossa)
| arvo2 = [[
| virassa2 = [[13. kesäkuuta]]
| edeltäjä2 = [[Nguyễn Văn Xuân]]
| seuraaja2 = [[Ngô Đình Diệm]]
| syntymäaika = [[22. lokakuuta]]
| syntymäpaikka = [[Huế]], [[Ranskan Indokiina]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|22|10|1913|30|7|1997}}
Rivi 21:
| allekirjoitus =
}}
'''Bảo Đại''' (
== Elämäkerta ==
Prinssi Nguyễn Vĩnh Thụyn isä oli keisari [[Khải Định]] ja äitinsä alasäätyinen jalkavaimo. Hän opiskeli Ranskassa ja vietti nuoruudessaan vain vähän aikaa Vietnamissa.<ref name ="britannica"/>
Vĩnh Thụy nousi keisariksi vuonna [[1925]] isänsä kuoltua ja otti hallitsijanimen Bảo Đại ({{k-fi|suuruuden säilytys}}). Hänen kruunajaisensa pidettiin 6. tammikuuta 1926. Siirtomaaisäntä [[Ranska]] oli kuitenkin vienyt hallitsijasuvun viimeisetkin vallan rippeet hänen isänsä kuollessa, ja hänellä oli vain nimellistä valtaa keisarina. Hänen Ranskan-opintojensa aikana tätä nimellistä valtaa käytti valtionhoitajien komissio.<ref name="keat-gin-ooi"/><ref name ="britannica"/>
Vuonna 1932 Bảo Đại palasi Huếen ja yritti parhaansa mukaan uudistaa keisarillista hallintoa. Todettuaan ettei voinut tehdä asioille käytännössä mitään ranskalaisten vastustuksen vuoksi hän tyytyi asemansa nimelliseen luonteeseen.<ref name="keat-gin-ooi"/>
9. maaliskuuta 1945 [[Japanin keisarikunta|Japani]] syrjäytti Ranskan siirtomaahallinnon, ja Bảo Đại julisti vuonna 1884 allekirjoitetun protektoraattisopimuksen purkautuneeksi ja Vietnamin itsenäiseksi Japanin suojeluksessa. Hänen asemansa nimellisyyden vuoksi hänen ei kuitenkaan ollut mahdollista kerätä kansan kannatusta.<ref name="keat-gin-ooi"/> Japanilaiset harkitsivat nostavansa keisariksi Japanissa asuvan ikääntyvän prinssi [[Cường Để]]n, mutta sallivat lopulta Bảo Đạin pitää asemansa keisarina vailla valtaa.<ref name ="britannica"/>
[[Việt Minh]] ja tämän johtaja [[Ho Tši Minh]] arvelivat, että Bảo Đại heihin yhdistettynä olisi symbolisesti vahva liike. Việt Minh pyysi Bảo Đạita luopumaan vallasta ja sen sijaan ottamaan vastaan tehtävän järjestön neuvonantajana. Toimittuaan jonkin aikaa neuvonantajana Bảo Đại ymmärsi, että hänelle ei ollut tiedossa mitään todellista roolia, ja lähti 1946 maanpakoon [[Hong Kong]]iin.<ref name="keat-gin-ooi"/><ref name ="britannica"/>
Ranska salli lopulta Vietnamin kolmen alueen yhdistymisen ja täydellisen itsenäisyyden maalle. Bảo Đại suostui tällöin ottamaan vastaan Vietnamin valtion hallitsijan aseman vastaan heinäkuussa 1949. Hänestä saatettiin edelleen käyttää nimitystä ''”hänen majesteettinsa”'', mutta hänen asemansa ei ollut enää keisari, vaan yksinkertaisesti valtionpäämies.<ref name="keat-gin-ooi"/>
Vuonna 1954 Geneven rauhansopimus jakoi Vietnamin [[Pohjois-Vietnam|Pohjois-]] ja [[Etelä-Vietnam]]iin. Bảo Đại ja tämän neuvonantajat yrittivät kerätä itselleen todellista valtaa etelässä Saigonissa. Bảo Đạin pääministeriksi vuonna 1955 nimittämä [[Ngô Đình Diệm]] järjesti kuitenkin lokakuussa samana vuonna kansanäänestyksen, jossa Bảo Đại syrjäytettiin vallasta. Bảo Đại ei kiistauttanut äänestyksen tulosta ja muutti asumaan Ranskaan.<ref name="keat-gin-ooi"/>
Vuonna [[1981]] Bảo Đại matkusti Yhdysvaltoihin. Maanpakovuosiensa aikana hän tapasi muita pakolaisia ja pyrki heidän kanssaan aktiivisesti saamaan [[demokratia]]a Vietnamiin. Bảo Đại kuoli [[Val-de-Grâce]]n sotilassairaalassa [[Pariisi]]ssa vuonna [[1997]], ja hänet on haudattu [[Cimetière de Passy|Cimetière de Passy’n]] hautausmaalle. Bảo Đạin kuoleman jälkeen hänen pojastaan [[Bảo Long]]ista tuli [[Nguyễn
== Perhe ==
Bảo Đại nai [[20. maaliskuuta]] [[1934]] Jeanne Marie-Thérèse (Mariette) Nguyen Huu-Hao Thi Lanin (1914–1963), joka otti nimekseen [[Hoang Hau Nam Phuong]]. Nam Phuong ja Bảo Đại saivat viisi lasta: kruununprinssi Bảo Long (s. [[4. tammikuuta]] [[1936]]), Phuong Mai (s. [[1. elokuuta]] [[1937]]), Phuong Lien (s. [[3. marraskuuta]] [[1938]]), Phuong Dung (s. [[5. helmikuuta]] [[1942]]) ja Bảo Thang (s. [[9. joulukuuta]] [[1943]]).
Rivi 31 ⟶ 49:
* Hoang, [[Han-kiinalaiset|kiinalainen]], avioituivat vuonna [[1946]] (saivat yhden tyttären)
* Bui Mong Diep avioituivat vuonna [[1955]] (kaksi lasta)
* Monique Baudot, [[ranskalaiset|ranska]]lainen, avioituivat [[1972]]
▲Vuonna [[1981]] Bảo Đại matkusti Yhdysvaltoihin. Maanpakovuosiensa aikana hän tapasi muita pakolaisia ja pyrki heidän kanssaan aktiivisesti saamaan [[demokratia]]a Vietnamiin. Bảo Đại kuoli [[Val-de-Grâce]]n sotilassairaalassa [[Pariisi]]ssa vuonna [[1997]], ja hänet on haudattu [[Cimetière de Passy|Cimetière de Passy’n]] hautausmaalle. Bảo Đạin kuoleman jälkeen hänen pojastaan [[Bảo Long]]ista tuli [[Nguyễn dynastia]]n päämies.
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite| Tekijä = Keat Gin Ooi | Nimeke = Southeast Asia: A Historical Encyclopedia, from Angkor Wat to East Timor | Julkaisija = ABC-CLIO | Vuosi = 2004 | www = https://books.google.fi/books?id=QKgraWbb7yoC | Kieli = {{en}} }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
|