Ero sivun ”Kissa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
kh
Rivi 139:
Kissa lepää ja nukkuu paljon. Kissanpentu nukkuu 60–70 prosenttia vuorokaudesta, aikuinen kissa saalistustarpeestaan riippuen 40–50 prosenttia, 10-vuotias yli puolet, ja vanha kissa jo yli kolme neljäsosaa vuorokaudesta. Kissalla ei ole yhtä valveillaolo- ja nukkumisjaksoa, vaan se nukkuu ja valvoo jaksoittain ympäri vuorokauden. Valveilla kissa on samaan aikaan kuin saaliseläimensä ja kun sen omistaja on kotona.<ref>Bessant 2007, s. 48–49.</ref>
 
Kolmasosan valveillaoloajastaan kissa hoitaa turkkiaan nuolemalla sitä tai pyyhkimällä sitä syljellä kostutetuilla etutassuillaan. Sukimalla turkkiaan kissa pääsee eroon irtokarvoista ja syöpäläisistä. Nuoleminen myös stimuloi kissan karvatuppejakarvatuppia ja rasvaa tuottavia rauhasia. Turkinhoito on kissoille myös sosiaalinen toiminto.<ref>Bessant 2007, s. 49.</ref>
 
=== Lisääntyminen ===
Rivi 159:
 
=== Vaikutus luontoon ===
Vapaa kotikissa ulottaa saalismatkansa kauas kotipihan ulkopuolelle. Englantilaisen tutkimuksen mukaan kissojen saalistus taajamissa on joidenkin lajien osalta voimakkaampaa kuin lajien poikastuotto samoilla alueilla. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kissat tappavat maassa noin seitsemän miljoonaa lintua vuodessa, ja Englannissa luku on arvioitu 27 miljoonaanmiljoonaksi. Suomessakin epäillään kissojen tappavan useita miljoonia lintuja, vaikka täsmällistä tutkimusta ei ole tehty.<ref name="birdlife">{{Verkkoviite | Nimeke=Vastauksia lintujen suojelua käsitteleviin kysymyksiin: Kissat saalistajina | Osoite=http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-suojelu.shtml | Selite=verkkosivu | Julkaisija=Birdlife Suomi ry | Viitattu=15.2.2009}}</ref><ref name="MK">{{Lehtiviite | Tekijä = Jere Malinen | Otsikko = Kesykissa voi olla pahimman sortin pienpeto| Julkaisu = Metsästys & Kalastus | Ajankohta = 2008 | Numero = 8 | Sivut = 52 | Viitattu = 3.5.2009}}</ref> Vapaana pidettävien kotikissojen vaikutuksia pieneläinpopulaatioihin lisää kissojen riippumattomuus ympäröivästä luonnosta. Normaalisti petojen määrä vaihtelee saaliin määrän ja tautien mukaan, kun taas kotikissojen kanta ja niiden saalistuspaine pysyvät vakaina ihmisten tarjoaman ruoan ja eläinlääkäripalvelujen seurauksena.<ref name="MK" /> Villiintyneet kissat ovat esimerkiksi Australiassa ja monilla valtamerten saarilla merkittävä uhka alueiden [[kotoperäisyys|kotoperäisille]] lajeille, ja kissa onkin luokiteltu yhdeksi maailman [[Luettelo sadasta haitallisimmasta vieraslajista|sadasta haitallisimmasta vieraslajista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.issg.org/database/species/search.asp?st=100ss&fr=1&str=&lang=EN| Nimeke= 100 of the World's Worst Invasive Alien Species| Julkaisu= Issg.org| Julkaisija= Global Invasive Species Database| Viitattu= 25.3.2011| Kieli={{en}}}}</ref> [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] IUCN on arvioinut, että kissat ovat olleet aiheuttajana tai osasyynä ainakin 33 lintu-, nisäkäs- tai matelijalajin sukupuutossa.<ref name="yle2013">{{Verkkoviite | Osoite= http://yle.fi/uutiset/tutkijat_yllattyivat_kissat_tappavat_miljardeja_elaimia_vuodessa/6471943| Nimeke= Tutkijat yllättyivät: Kissat tappavat miljardeja eläimiä vuodessa| Tekijä= Marika Kataja-Lian| Julkaisu=Yle.fi|Ajankohta= 29.1.2013| Julkaisija= Yle Uutiset| Viitattu=30.1.2013}}</ref>
 
== Historia ==
=== Kesyttäminen ===
Nykypäivän kotikissojen ja villikissojen DNA:n erojen -vertailun perusteella kissa kesytettiin joskus vuosien 8000–13&nbsp;000 eaa. välillä eli pian sen jälkeen kun ihminen [[Maanviljelyn synty Lähi-idässä|oppi viljelemään maata]] ja varastoimaan viljaa [[Hedelmällinen puolikuu|hedelmällisen puolikuun]] alueella [[Lähi-itä|Lähi-idässä]]. Sitä edeltäneillä [[Metsästäjä-keräilijät|metsästäjä-keräilijä]]yhteisöillä ei kissoille olisi ollut tarvetta.<ref>Bradshaw 2014, s. 25.</ref> Kun [[Kotihiiri|kotihiiret]] ja muut tuhoeläimet kiinnostuivat ihmisen ruokavarastoista, jotkut maanviljelijät alkoivat pitää villikissoja hiirten torjujina.<ref>Bradshaw 2014, s. 47.</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Yle | Nimeke=Kissa kesytettiin ensimmäisenä Lähi-idässä | Ajankohta=28.6.2007 | Osoite=http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=11576 | Luettu=28.6.2007}}</ref>
 
Kymmenentuhatta vuotta sitten Lähi-idässä eli useita [[villikissa|villikissalajeja]]. Näistä onnistuttiin kesyttämään [[afrikanvillikissa]] (''Felis silvestris lybica''), minkä DNA-testit ovat vahvistaneet. Muut villikissalajit ovat osoittautuneet vaikeammin kesytettäväksi.<ref>Bradshaw 2014, s. 30–37.</ref> Nykyisin villikissat ovat aiempaa ystävällisempiä ihmistä kohtaan, mikä johtuu siitä, että ne ovat vuosituhansien aikana risteytyneet kesykissojen kanssa. Puhtaita villikissoja on jäljellä erittäin vähän.<ref>Bradshaw 2014, s. 40–43.</ref>
Rivi 197:
[[Britannia]]an kissa tuli [[Foinikialaiset|foinikialaisten]] tai viimeistään roomalaisten laivoilla.<ref>Bradshaw 2014, s. 70–71.</ref>
 
Kissat levisivät Aasiaan viimeistään roomalaisten kauppiaiden mukana. [[Silkkitie]]tä pitkin kissoja tuotiin [[Kiina]]an 400-luvulla. Paljon sitäkin ennen foinikialaiset ja egyptiläiset kauppalaivat saattoivatovat ollasaattaneet vieneetviedä kissoja Intiaan ja muualle Aasiaan. Kiinalaisissa teksteissä käytettiin kesytetystä kissasta omaa sanaa jo ennen vuotta 1000 eaa.<ref>Pietiläinen 2016, s. 135.</ref> [[Japani]]in kissa tuli viimeistään 500-luvulla buddhalaisuuden mukana. Kissoista tuli Japanissa aluksi hovieläimiä. Myöhemmin kun kissoista tuli arkipäiväisiä eläimiä, niitä ei enää tuotu ulkomailta, minkä seurauksena japanilaiskissat kehittyivät omalaatuisiksi. Esimerkiksi lyhythäntäisyys yleistyi. [[Edo-kausi|Edo-kauden]] alussa vuonna 1602 kissat laskettiin vapaaksi keisarillisella asetuksella, ja kissat ovat sen jälkeen liikkuneet Japanissa vapaina kaduilla.<ref>Pietiläinen 2016, s. 152–159.</ref>
 
Itäaasialaisissa kissoissa ei ole havaittu paikallisten villikissalajien perimää. [[Korean niemimaa|Korea]]n ja Kiinan katukissat ovat samankaltaisia, mutta esimerkiksi [[Vietnam]]in ja [[Sri Lanka]]n kissat ovat niihin verrattuna huomattavan erilaisia.<ref>Bradshaw 2014, s. 66–67.</ref>
 
[[Tiedosto:Gallen akkajakissa.jpg|thumb|upright|Akseli Gallen-Kallela, ''[[Akka ja kissa]]'', 1885.]]
Suomeen ensimmäiset kissat saapuivat luultavasti [[Rautakausi|rautakauden]] lopulla noin vuosien 800 ja 1000 jaa. välillä.<ref>Keinänen & Nyman, s. 11.</ref>
 
Kissojen levittäytymistä Länsi-Eurooppaan nopeutti niiden käyttö [[Laivakissa|laivakissoina]]. Toisaalta kissojen yleistymistä Euroopassa hidasti kristityllä [[Sydänkeskiaika|sydänkeskiajalla]] se, että ne yhdistettiin egyptiläisen ja roomalaisen menneisyytensä vuoksi yhä [[Pakanallisuus|pakanallisiin]] menoihin. [[Katolinen kirkko]] aloitti vuonna 1233 yrityksen hävittää kissat Manner-Euroopasta. Paavi [[Gregorius IX|Gregorius IX:n]] ''Vox in Rama'' -bullassa kissat, etenkin [[musta kissa|mustat]], yhdistettiin suoraan [[Saatana]]an. Seuraavien kolmen vuosisadan aikana kissoja kidutettiin ja surmattiin miljoonittain, ja niiden omistajia epäiltiin [[Noituus|noituudesta]]. Kissat liitettiin noituuteen myös Pohjois-Amerikan siirtokunnissa 1600-luvulla. Sen sijaan [[ortodoksinen kirkko]] ja [[islam]]inusko suhtautuivat kissoihin aina myönteisesti.<ref>Bradshaw 2014, s. 69–76.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kissa