Ero sivun ”Kissa” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kh |
||
Rivi 139:
Kissa lepää ja nukkuu paljon. Kissanpentu nukkuu 60–70 prosenttia vuorokaudesta, aikuinen kissa saalistustarpeestaan riippuen 40–50 prosenttia, 10-vuotias yli puolet, ja vanha kissa jo yli kolme neljäsosaa vuorokaudesta. Kissalla ei ole yhtä valveillaolo- ja nukkumisjaksoa, vaan se nukkuu ja valvoo jaksoittain ympäri vuorokauden. Valveilla kissa on samaan aikaan kuin saaliseläimensä ja kun sen omistaja on kotona.<ref>Bessant 2007, s. 48–49.</ref>
Kolmasosan valveillaoloajastaan kissa hoitaa turkkiaan nuolemalla sitä tai pyyhkimällä sitä syljellä kostutetuilla etutassuillaan. Sukimalla turkkiaan kissa pääsee eroon irtokarvoista ja syöpäläisistä. Nuoleminen myös stimuloi kissan
=== Lisääntyminen ===
Rivi 159:
=== Vaikutus luontoon ===
Vapaa kotikissa ulottaa saalismatkansa kauas kotipihan ulkopuolelle. Englantilaisen tutkimuksen mukaan kissojen saalistus taajamissa on joidenkin lajien osalta voimakkaampaa kuin lajien poikastuotto samoilla alueilla. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kissat tappavat maassa noin seitsemän miljoonaa lintua vuodessa, ja Englannissa luku on arvioitu 27
== Historia ==
=== Kesyttäminen ===
Nykypäivän kotikissojen ja villikissojen DNA
Kymmenentuhatta vuotta sitten Lähi-idässä eli useita [[villikissa|villikissalajeja]]. Näistä onnistuttiin kesyttämään [[afrikanvillikissa]] (''Felis silvestris lybica''), minkä DNA-testit ovat vahvistaneet. Muut villikissalajit ovat osoittautuneet vaikeammin kesytettäväksi.<ref>Bradshaw 2014, s. 30–37.</ref> Nykyisin villikissat ovat aiempaa ystävällisempiä ihmistä kohtaan, mikä johtuu siitä, että ne ovat vuosituhansien aikana risteytyneet kesykissojen kanssa. Puhtaita villikissoja on jäljellä erittäin vähän.<ref>Bradshaw 2014, s. 40–43.</ref>
Rivi 197:
[[Britannia]]an kissa tuli [[Foinikialaiset|foinikialaisten]] tai viimeistään roomalaisten laivoilla.<ref>Bradshaw 2014, s. 70–71.</ref>
Kissat levisivät Aasiaan viimeistään roomalaisten kauppiaiden mukana. [[Silkkitie]]tä pitkin kissoja tuotiin [[Kiina]]an 400-luvulla. Paljon sitäkin ennen foinikialaiset ja egyptiläiset kauppalaivat
Itäaasialaisissa kissoissa ei ole havaittu paikallisten villikissalajien perimää. [[Korean niemimaa|Korea]]n ja Kiinan katukissat ovat samankaltaisia, mutta esimerkiksi [[Vietnam]]in ja [[Sri Lanka]]n kissat ovat niihin verrattuna huomattavan erilaisia.<ref>Bradshaw 2014, s. 66–67.</ref>
[[Tiedosto:Gallen akkajakissa.jpg|thumb|upright|Akseli Gallen-Kallela, ''[[Akka ja kissa]]'', 1885.]]
Suomeen ensimmäiset kissat saapuivat luultavasti [[Rautakausi|rautakauden]] lopulla noin vuosien 800 ja 1000
Kissojen levittäytymistä Länsi-Eurooppaan nopeutti niiden käyttö [[Laivakissa|laivakissoina]]. Toisaalta kissojen yleistymistä Euroopassa hidasti kristityllä [[Sydänkeskiaika|sydänkeskiajalla]] se, että ne yhdistettiin egyptiläisen ja roomalaisen menneisyytensä vuoksi yhä [[Pakanallisuus|pakanallisiin]] menoihin. [[Katolinen kirkko]] aloitti vuonna 1233 yrityksen hävittää kissat Manner-Euroopasta. Paavi [[Gregorius IX|Gregorius IX:n]] ''Vox in Rama'' -bullassa kissat, etenkin [[musta kissa|mustat]], yhdistettiin suoraan [[Saatana]]an. Seuraavien kolmen vuosisadan aikana kissoja kidutettiin ja surmattiin miljoonittain, ja niiden omistajia epäiltiin [[Noituus|noituudesta]]. Kissat liitettiin noituuteen myös Pohjois-Amerikan siirtokunnissa 1600-luvulla. Sen sijaan [[ortodoksinen kirkko]] ja [[islam]]inusko suhtautuivat kissoihin aina myönteisesti.<ref>Bradshaw 2014, s. 69–76.</ref>
|