Leskenlehden [[juuri|juurakko]] on pitkä, haarova ja suomuinen ja se voi kasvaa jopa 70 cm syvyyteen. Edellisenä syksynä lehtiruusukkeisiin kehittyneet kukintosilmut[[kukintosilmu]]t kasvavat kukkiviksi versoiksi keväällä ennen uusien lehtien ilmestymistä. Tukevien, 5–15 cm korkeiden kukkavarsien latvaan muodostuu yksi [[mykerö]] kuhunkin. Kukkavarret ovat punertavanruskeasuomuisia, karvaisia ja suoria, hedelmävaiheessa varret pitenevät ja tulevat nuokkuvalatvaisiksi. Kukat ovat kirkkaankeltaisia. Kukinnan jälkeen ilmaantuvat suurikokoiset lehdet ovat [[ruusuke|ruusukkeena]]{{selvennä}}. Lehdet ovat kooltaan 10–20 cm leveitä, herttamaisia tai munuaismaisia, halkoisia ja epäsäännöllisesti nirhalaitaisia. Päältä lehdet ovat lähes kaljuja, alta tiheästi vaaleakarvaisia. Lehdet tukahduttavat tehokkaasti muun kasvillisuuden ja takaavat osaltaan leskenlehdelle elinvoiman, jonka vuoksi se saattaa kukkia samalla paikalla hyvinkin sinnikkäästi vuodesta toiseen. Leskenlehden hedelmä on lieriömäinen, lenninhaivenella[[lenninhaiven]]ella varustettu [[pähkylä]]. Kasvi leviää tehokkaasti lentävien pähkylöiden ja monivuotisen, maassa rönsyävän juurakkonsa avulla.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 431.</ref><ref name="OULUN KASVIT">Oulun kasvit 2005, s. 355–356.</ref>
Leskenlehti on Suomessa yksi ensimmäisiä keväällä kukkaan puhkeavia [[kasvi|kasveja]]. Ensimmäiset leskenlehdet ilmestyvät Etelä-Suomessa aurinkoisille pälville[[pälvi]]lle jo huhtikuun alussa, ja kukinta on parhaimmillaan huhtikuun loppupuoliskolla. Kukinta jatkuu sitten taantuvana koko toukokuun ajan. Lapissa leskenlehtien pääkukinta sijoittuu sen sijaan touko-kesäkuun vaihteeseen.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/astera/tussi/tussfar.html Den virtuella floran: Hästhov (ruots.)] Viitattu 18.2.2010.</ref>
