Ero sivun ”Norppa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 18888260, jonka teki Vyörykkä (keskustelu): lähde vapaasti muokattava Merkkaus: Kumoaminen |
väliotsikoita, tiiv. järj. ym. |
||
Rivi 30:
| wikispecies = Pusa hispida
}}
'''Norppa''' eli '''kiehkuraishylje'''<ref name="Nurminen1986">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 1 | Vuosi = 1986 |Sivu =269| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6530-8 }}</ref> (''Pusa hispida'', aiemmin ''Phoca hispida'') on suhteellisen pienikokoinen [[Hylkeet|hyljelaji]], joka elää pohjoisilla alueilla ja lisääntyy jäällä
==Piirteet==
Aikuiset norpat ovat 85–160 senttimetriä pitkiä ja painavat 40–90 kilogrammaa. Norpat voivat elää jopa 35-vuotiaiksi. Muista hylkeistä norpan erottaa muun muassa lyhyemmästä kuonosta ja litteämmästä naamasta. Silmät katsovat suoremmin eteenpäin kuin muiden hylkeiden, luoden vaikutelman inhimillisistä kasvoista. Norpan erottaa myös sen selässä ja kyljissä olevista vaaleista renkaista.
==Alalajit ja sukulaislajit==
Eri alueilla elävät norppapopulaatiot erotetaan viideksi alalajiksi:<ref name="IUCN"/>
* ''Pusa hispida hispida'': Euroopan arktiset rannikot, [[Venäjä]], [[Kanada]] ja [[Alaska]], mukaan lukien [[Novaja Zemlja]], [[Huippuvuoret]], [[Grönlanti]] ja [[Baffininsaari]]
Rivi 40 ⟶ 44:
Viimeksi mainitut kolme alalajia elävät nykyään eristyksissä toisistaan. Ne ovat [[jääkausi|jääkauden]] aikaisia [[relikti|reliktejä]], jotka ovat sopeutuneet elämään [[makea vesi|makean]] tai [[murtovesi|murtoveden]] olosuhteissa, eikä niillä ole geenivaihtoa muiden alalajien kanssa. Saimaannorppa on erityisen [[Uhanalaisuus|uhanalainen]], jäljellä on noin kolmesataa yksilöä.
Norpalla on kaksi [[Pusa (suku)|Pusa]]-sukuun kuuluvaa sukulaislajia, [[Baikaljärvi|Baikaljärven]] [[baikalinhylje]] ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] [[kaspianhylje]]. Nämä molemmat lajit ovat periytyneet norpasta ja eronneet omiksi lajeikseen noin kaksi miljoonaa vuotta sitten.▼
==Esiintyminen ja metsästys==
Petroskoilaisten tutkijoiden mukaan [[Ääninen|Äänisessä]] olisi tavattu hyljettä vuonna 1974, mutta sen taksonomiaa ei ole varmistettu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lauri Siivonen | Nimeke = Pohjolan nisäkkäät, viides, uusittu painos| Vuosi = 1977| Sivu = 142| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Suomentaja = | Tunniste = ISBN 951-104235-1| Viitattu = 23.5.2017 }}</ref> Samaan viittaa Iivari Leiviskän ja Eino Kärjen jatkosodan aikaisen teoksen Itä-Karjala, Maa ja Kansa (WSOY 1942) kertomus.<ref>http://www.tiede.fi/keskustelu/24712/ketju/norppia_muissa_jarvissa</ref> Yleisesti ottaen tiedeyhteisön kanta on, että Äänisessä ei ole omaa, luonnononvaraista hyljekantaa.
Itämerennorppaa on aikaisemmin metsästetty monissa Itämeren valtioissa ja se on ollut tärkeä [[riista]]eläin. Nykyisin laji on Itämerellä rauhoitettu, lukuun ottamatta Suomea, joka salli metsästyksen aloittamisen vuonna 2010.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Halkka, Antti | Otsikko = Suomi aloittaa norpanpyynnin | Julkaisu = Suomen Luonto | Ajankohta = 2010 | Numero = 7 | Sivut = 9 | Julkaisija = Suomen luonnonsuojeluliitto}}</ref>
▲Norpalla on kaksi [[Pusa]]-sukuun kuuluvaa sukulaislajia, [[Baikaljärvi|Baikaljärven]] [[baikalinhylje]] ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] [[kaspianhylje]]. Nämä molemmat lajit ovat periytyneet norpasta ja eronneet omiksi lajeikseen noin kaksi miljoonaa vuotta sitten.
== Lähteet ==
| |||