Ero sivun ”Pekka Sammallahti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Teoksia-osiota täydennetty
Lisäsin romanikielen tutkimuksesta.
Rivi 33:
 
Sammallahden merkittävimmät tutkimusalat ovat olleet saamelaiskielten sanasto ja fonetiikka sekä uralilaisten kielten historiallinen [[fonologia]]. Hän on toimittanut monia tärkeitä saamelaiskielten sanakirjoja, muun muassa laajan pohjoissaamelais-suomalaisen sanakirjan (1993) ja pohjoissaamelais-saksalaisen sanakirjan (yhdessä Klaus Peter Nickelin kanssa, 2006). Yhdessä [[Juha Janhunen|Juha Janhusen]] kanssa hän on edelleen kehittänyt [[Erkki Itkonen|Erkki Itkosen]] aloittamaa uralilaisten kielten äännehistorian tutkimusperinnettä. Hän kirjoitti artikkelin "Historical phonology of the Uralic languages" Denis Sinorin toimittamaan ja vuonna 1988 julkaistuun teokseen ''The Uralic Languages'', joka on merkittävimpiä ja siteeratuimpia vertailevan uralistiikan perusteoksia. Sammallahti on tutkinut myös saamelaiskielten [[syntaksi]]a. Hän on ollut mukana kehitettäessä saamelaiskielten [[ortografia|ortografiaa]] ja kehittänyt merkittävästi pohjoissaamenkielistä [[terminologia]]a.
 
Sammallahti tallensi puhuttua [[romanikieli|romanikieltä]] 1960- ja 1970-luvuilla. Tutkijat Pekka Laaksonen, Pekka Jalkanen ja Sammallahti haastattelivat laulaja Saska Borgia Sysmässä vuonna 1972. Sammallahti luonnosteli käännöksen Borgin ”Ku tenten ten” -laulusta ''Kaale dźambena'' -levyä varten. Hän kirjoitti artikkelin romanikielen erityispiirteistä ''Zirikli''-lehteen vuonna 1972.<ref>''Suomen romanien historia'' (toim. Panu Pulma) 2014, s. 323, 347, 480</ref>
 
Sammallahti tunnetaan myös [[revontuli|revontulien]] valokuvaajana.<ref name="yle.fi-4.11.2016"/> Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä Suomessa vuodesta 2013 lähtien ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa, Saksassa ja Ranskassa. Hänen veljensä on valokuvaaja [[Pentti Sammallahti]].