Ero sivun ”Saivo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Merkitys ja tausta: typo |
→Uskomukset: Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 11:
Saivo-järvien on ajateltu olleen kalaisia ja niiden kalojen erityisen hyviä. Niiden ajoittaista kalattomuutta selitetään kaksipohjaisuudella (''reahpenjávrit'', ’räppänäjärvet’). Monien saamelaisuskomusten mukaan joissain hyvin kalaisista järvistä ei saa kalaa, koska kalat ovat menneet välipohjassa olevasta reiästä toiseen pohjan alla olevaan järveen. Tällaisia järviä ovat myöhäisperinteessä olleet muun muassa [[Enontekiö]]n [[Näkkäläjärvi]] ja [[Pöyrisjärvi]].<ref name="pentikäinen146"/>
Saivo-järviä on tavallisesti pidetty pyhinä, ja niiden rannoilla on uhrattu sekä järvelle että siinä asuville olennoille. [[Kultti|Kultin]] oletetaan liittyvän käsityksiin vedenalaisista vainajalasta.<ref name="pentikäinen146"/> Saivo on sanana ollut monimuotoinen, sillä järvien ja tuntureiden lisäksi sanalla on tarkoitettu myös näitä niissä asuvia yliluonnollisia olentoja.<ref>Pentikäinen, s. 149.</ref> Saivo-olennot jo vainajien henget ovat toisinaan samaistettu, mutta sáiva-olentoja on rinnastettu myös [[Maahinen|maahisiin]] ja joskus muihinkin [[Haltija|haltijoihin]]. Saivo-olennoille uhraaminen on kuulunut tyypillisesti miesten tehtäviin. Uhririitit on suoritettu kaukana asumuksista vanhalla kulttipaikalla. Uhrilahjoina on tarjottu esimerkiksi uhrieläinten sarvia
Saivo-järvien ja -tuntureiden eläinhahmoisia olentoja on pidetty [[Lapinnoita|saamelaisnoidan]] apuhenkinä ja ihmismuotoisia olentoja suojelushenkinä. Jälkimmäiset olivat edesmenneiden noitien henkiä. Saivo-henkiä oli kuitenkin useimpien lähteiden mukaan myös tavallisilla ihmisillä, jotka eivät kuitenkaan pystyneet kommunikoimaan niiden kanssa suoraan.<ref name="pulkkinen221"/>
| |||