Ero sivun ”Varatuomari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
GAY (keskustelu | muokkaukset) p Lisätty lakiviittaus TuomioistuinharjoitteluL:n 19 §:ään. Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus: vaihdettu |
GAY (keskustelu | muokkaukset) p Käräjänotaarin tehtävistä Merkkaus: seulottavat |
||
Rivi 1:
'''Varatuomari''' (lyh. VT, {{k-sv|vicehäradshövding, VH}}) on [[oikeustiede|oikeustieteellinen]] [[Arvonimet Suomessa|arvonimi]] Suomessa.
Varatuomarin arvo voidaan myöntää oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon eli [[oikeustieteen maisteri]]n tutkinnon suorittaneelle henkilölle, joka on suorittanut tuomioistuinharjoittelun. Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan [[käräjäoikeus|käräjäoikeuden]], [[hovioikeus|hovioikeuden]] ja [[hallintotuomioistuin|hallinto-oikeuden]] lainkäyttötehtäviin perehdyttävää [[käräjänotaari]]en harjoittelujärjestelmää, joka koostuu työharjoittelusta, koulutuksesta ja seurannasta. Tuomioistuinharjoittelua suorittavat lakimiehet työskentelevät [[käräjänotaari]]n määräaikaisissa virkasuhteissa. Tuomioistuinharjoittelua kutsutaan kansankielisesti myös "auskultoinniksi".
Tuomioistuinharjoittelun kesto on yksi vuosi. Tuomioistuinharjoitteluun kuuluu kaksi kuuden kuukauden pituista harjoittelujaksoa. Ensimmäinen jakso suoritetaan käräjäoikeudessa ja toinen käräjäoikeudessa, hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160674#P2 | Nimeke = Laki tuomioistuinharjoittelusta 2 §}}</ref> Jokainen käräjänotaari työskentelee siis vähintään kuuden kuukauden ajan [[käräjäoikeus|käräjäoikeudessa]].
Käräjänotaarin tulee käräjäoikeudessa saada kokemusta tuomarin tehtävistä sekä hovi- ja hallinto-oikeudessa esittelijän tehtävistä. Käräjänotaarille osoitettujen työtehtävien tulee riittävän monipuolisesti perehdyttää häntä näihin tehtäviin ja tuomioistuimen toimintaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160674#P2 | Nimeke = Laki tuomioistuinharjoittelusta 9 §}}</ref> Tuomioistuinlain 2 §:n mukaisesti käräjänotaari toimii käräjäoikeudessa käräjäoikeuden puheenjohtajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160673 | Nimeke = Tuomioistuinlaki 2 §}}</ref> Käytännössä käräjänotaarit ratkaisevat itsenäistä ratkaisuvaltaa käyttäen käräjäoikeuksissa riita-, rikos- ja hakemusasioita<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160674#P2 | Nimeke = Tuomioistuinlaki 4 §}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160674#P2 | Nimeke = Laki tuomioistuinharjoittelusta 13 § 1 mom.}}</ref>.
Hovioikeudessa käräjänotaari avustaa asioiden valmistelussa. Hän voi pitää pöytäkirjaa hovioikeuden istunnossa. Käräjänotaari voidaan työjärjestyksessä määrätä toimimaan myös hovioikeuden esittelijänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160674#P2 | Nimeke = Laki tuomioistuinharjoittelusta 13 § 2 mom.}}</ref>.
Hallinto-oikeudessa käräjänotaari avustaa asioiden valmistelussa ja toimii hallinto-oikeuden esittelijänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160674#P2 | Nimeke = Laki tuomioistuinharjoittelusta 13 § 3 mom.}}</ref>.
[[Tuomarinkoulutuslautakunta]] myöntää tuomioistuinharjoittelun suorittaneelle hakemuksesta varatuomarin arvonimen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160674#P2 | Nimeke = Laki tuomioistuinharjoittelusta 18 §}}</ref>
| |||