Ero sivun ”Semipresidentialismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p taipuu |
p kappale jaotusta |
||
Rivi 2:
[[Tiedosto:Forms of government.svg|right|400px|thumb|{{legend|#3355dd|Presidentialismi}} {{legend|#f0e847|Semipresidentialismi}} {{legend|#66bb66|Parlamentaarinen tasavalta, jossa presidentti on hallituksen johdossa ja tarvitsee parlamentarin luottamuksen}} {{legend|#ff9a33|Parlamentaariset tasavallat, joissa presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa}} {{legend|#e75353|Perustuslaillinen monarkia, jossa monarkin asema lähinnä edustuksellinen}} {{legend|#ee1af9|Perustuslaillinen monarkia, jossa monarkki myös merkittävä poliittinen vallankäyttäjä}} {{legend|#801a80|Absoluuttinen monarkia}} {{legend|#aa6f33|Yksipuoluevalta}}]]
{{Valtiomuodot}}
'''Semipresidentialismi''',<ref name=anckar/> ('''puolipresidentiaalinen järjestelmä''', '''parlamentaaris-presidenttivaltainen tasavalta'''), on [[tasavalta]]lainen hallintojärjestelmä, jossa on sekä [[parlamentarismi]]n ja [[presidenttijohtoinen järjestelmä|presidenttijohtoisen järjestelmän]] (presidentialismin) ominaisuuksia.
Se eroaa laajasta parlamentarismista siten, että parlamentista riippumaton presidentti on maan todellinen johtaja eikä vain symbolinen, edustuksellinen valtionpäämies, presidentillisestä järjestelmästä siinä, että pääministerijohtoisen hallituksen on nautittava parlamentin enemmistön luottamusta ja sen jäsenet (ministerit) ovat yleensä samalla kansanedustajia.
Merkittäviä semipresidentiaalisia maita ovat [[Ranska]] ja [[Venäjä]]. Muita esimerkkejä semipresidentiaalisesta järjestelmästä Euroopassa ovat olleet ainakin [[Suomi]] ja [[Kroatia]], mutta nämä maat siirtyivät semipresidentialismista laajaan parlamentarismiin vuonna 2000.<ref>http://www.doria.fi/handle/10024/17371</ref><ref>http://www.state.gov/outofdate/bgn/croatia/197870.htm</ref> Suomessa semipresidentialismiin johti se, että itsenäisyyden alussa kiisteltäessä siitä, pitäisikö Suomen olla monarkia vai tasavalta, päädyttiin sellaiseen kompromissiin, että Suomesta tuli tasavalta mutta presidentti sai parlamentaarisen maan presidentiksi erittäin laajat valtaoikeudet. Semipresidentiaalinen järjestelmä on käytössä myös eräissä [[Afrikka|Afrikan]] maissa.▼
Semipresidentialismissa [[toimeenpanovalta]] on jaettu parlamentista riippumattoman presidentin sekä parlamentaarisen pääministerijohtoisen hallituksen kesken, kun presidentiaalisessa järjestelmässä toimeenpanovalta kuuluu periaatteessa ainoastaan presidentille, vaikka tämä delegoi osan siitä ministereille. Toisaalta semipresidentialismissa presidentillä saattaa olla oikeus hajottaa parlamentti (kuten Suomessakin aikaisemmin oli<ref>http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305553736060</ref>), mutta presidentiaalisissa maissa tätä oikeutta ei yleensä ole presidentille myönnetty.
▲Merkittäviä semipresidentiaalisia maita ovat [[Ranska]] ja [[Venäjä]]. Muita esimerkkejä semipresidentiaalisesta järjestelmästä Euroopassa ovat olleet ainakin [[Suomi]] ja [[Kroatia]], mutta nämä maat siirtyivät semipresidentialismista laajaan parlamentarismiin vuonna 2000.<ref>http://www.doria.fi/handle/10024/17371</ref><ref>http://www.state.gov/outofdate/bgn/croatia/197870.htm</ref>
Suomessa semipresidentialismiin johti se, että itsenäisyyden alussa kiisteltäessä siitä, pitäisikö Suomen olla monarkia vai tasavalta, päädyttiin sellaiseen kompromissiin, että Suomesta tuli tasavalta mutta presidentti sai parlamentaarisen maan presidentiksi erittäin laajat valtaoikeudet. Semipresidentiaalinen järjestelmä on käytössä myös eräissä [[Afrikka|Afrikan]] maissa.
Sanan semipresidentialismi keksi [[Maurice Duverger]] vuonna 1978 analysoidessaan Ranskan poliittista järjestelmää.
| |||