Ero sivun ”Ida Vihuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Laajennettu. |
||
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Iida Vihuri
| kuva = Ida Vihuri (01).png
| leveys =
| kuvateksti = Ida Vihuri vuonna 1929.
| kansanedustajana = 5.9.1922–7.9.1929
| eduskuntaryhmä = [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]
| vaalipiiri = [[Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri|Hämeen läänin pohjoinen]]
| syntymäaika = [[18. elokuuta]] [[1882]]
| syntymäpaikka = [[Lempäälä]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|18|8|1882|7|9|1929}}
| kuolinpaikka = [[Tampere]]
| ammatti = tehdastyöläinen, taloudenhoitaja
}}
'''Iida Johanna Vihuri''' (synt. '''Hildén''', [[18. elokuuta]] [[1882]] [[Lempäälä]] – [[7. syyskuuta]] [[1929]] [[Tampere]]) oli suomalainen [[poliitikko]], joka toimi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] [[kansanedustaja]]na vuosina 1922–1929.<ref name="em">{{Edustajamatrikkeli|nro=911733|viitattu=20.12.2007}}</ref> Hän kuoli kesken kansanedustajakautensa höyrylaiva ''[[HL Kuru|Kurun]]'' [[HL Kurun uppoaminen|onnettomuudessa]].
== Elämä ==
=== Varhaiset vuodet ===
Lempäälän [[Lastunen|Lastusen]] kylässä syntynyt Vihuri kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja muutti 13-vuotiaana Tampereelle saatuaan työpaikan [[Finlayson]]in puuvillatehtaalta.<ref name="ua100929">{{Lehtiviite | Otsikko = Kaksi sosialidemokraattista toimitsijaa | Julkaisu = Uusi Aika | Ajankohta = 10.9.1929 | Numero = 108 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1767576?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 31.7.2020}}</ref> Vuonna 1905 hän liittyi [[Tampereen Työväenyhdistys|Tampereen Työväenyhdistykseen]] ja oli mukana [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] [[Vuoden 1905 suurlakko Tampereella|tapahtumissa]].<ref name="ripatti">{{Kirjaviite | Tekijä = Ripatti, Viljo | Nimeke = R. H. Oittinen : työväen sivistäjästä koulun uudistajaksi | Sivut = 8–11 | Vuosi = 1992 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Isbn = 951-31003-4-0}}</ref> Vuotta myöhemmin Vihuri osallistui [[Suomen Kutomatyöväen Liitto|Suomen Kutomatyöväen Liiton]] perustavaan kokoukseen, ja 1907 hänet valittiin Finlaysonin ammattiosaston sihteeriksi. Vihuri kävi työnsä ohella iltakoulua [[Tampereen työväenopisto]]ssa ja kirjoitti ammattiosaston ''Tehtaalainen''-lehteen. Vuonna 1908 Vihuri oli ensimmäistä kertaa SDP:n ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Vuosina 1915–1918 Vihuri toimi ensimmäisenä naisena Tampereen Työväenyhdistyksen sihteerinä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = † Ida Vihuri | Julkaisu = Kutomatyöläinen | Ajankohta = 1929 | Numero = 3 | Sivut = 41–42 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971038?page=5 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 31.7.2020}}</ref><ref name="turunen 2012a">Turunen 2012, s. 68.</ref><ref name="turunen 2016">{{Kirjaviite | Tekijä = Turunen, Risto J. | Nimeke = Työväki ja sivistys | Selite = Väki Voimakas 29 | Luku = Sivistyksen käsitehistoriaa Finlaysonin tehtaalla 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa | Sivut = 38–39 | Vuosi = 2016 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Isbn = 978-952-59764-7-2 | www = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/181948/VV29.pdf?sequence=1 | Tiedostomuoto = PDF}}</ref>
Itseoppineesta Vihurista tuli pian [[Alfred Vuolle|Alfred Vuolteen]] ohella toinen Finlaysonin ammattiosaston näkyvimmistä toimijoista.<ref name="turunen 2012a"/> Hän oli voimakas mielipidevaikuttaja, jonka mielestä työläisillä oli yhtäläinen oikeus sivistykseen kuin varakkaillakin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://vasenkaista.fi/2015/09/keilla-on-oikeus-oppiin-ja-sivistykseen/ | Nimeke = Keillä on oikeus oppiin ja sivistykseen? | Tekijä = Ahola, Liisa | Ajankohta = 12.9.2015 | Julkaisija = Vasen Kaista | Viitattu = 31.7.2020}}</ref> Iltakoulussa Vihuri hankki laajat tiedot sosialismin teorioista, joita hän pyrki soveltamaan tehdastyöläisten käytännön elämään.<ref name="turunen 2012c">Turunen 2012, s. 74, 88.</ref> Vihurin ajatusten julkaisukanavana toimi ''Tehtaalainen''-lehti, jonka kirjoituksissa hän yhdisti työväenasian ja naiskysymyksen, nostaen myös esille naisen heikomman aseman työväenluokan sisällä. Vihuri paheksui porvarillista naisliikettä, koska ei tuntenut minkäänlaista yhteyttä yläluokkaisten naisten kanssa. Hänen ajattelussaan luokka meni sukupuolen edelle.<ref name="turunen 2012b"/> Lisäksi Vihuri arvosteli usein pappeja ja kirkkoa sekä kyseenalaisti [[Fennomania|fennomanien]] perintönä tulleen tehtaalaisten isänmaallisuuden, koska hänen mukaansa isänmaa oli vain porvaristolla.<ref>Turunen 2012, s. 77–78, 83.</ref> Vihuri pysyi koko ikänsä naimattomana pystyäkseen keskittymään politiikkaan.<ref name="turunen 2012b"/>
=== Sisällissota ===
Syksyn 1917 levottomuuksien aikana Vihuri ja Vuolle sanoutuivat irti väkivallasta, ja yrittivät rauhoitella osaston mielialoja.<ref>Turunen 2012, s. 122.</ref> [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana Vihuri toimi punaisten siviilihallinnosta vastanneen Tampereen työväenjärjestöjen johtavan komitean sihteerinä.<ref name="turunen 2012b">Turunen 2012, s. 87.</ref> Hän kuului myös [[Tampereen naiskaarti]]n perustajiin, mutta ei itse osallistunut aseelliseen toimintaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lepola, Lauri | Nimeke = Rohkeat punatytöt Tampereella 1918 | Sivut = 161 | Vuosi = 2013 | Julkaisupaikka = Nokia | Julkaisija = Maaseudun maisema- ja kulttuuriperinne | Isbn = 978-952-93264-4-0}}</ref> [[Tampereen valtaus|Tampereen valtauksen]] yhteydessä Vihuri jäi [[Valkoiset|valkoisten]] vangiksi ja heinäkuussa 1918 hänelle langettettiin elinkautinen vankeusrangaistus [[Valtiopetos|valtiopetoksesta]].<ref name="ripatti"/> Kuulustelupöytäkirjan mukaan Vihuri nauroi mielenosoituksellisesti tuomiota luettaessa. Vankeusaikana ammattiosasto teki Vihurista ja niin ikään elinkautiseen tuomitusta Alfred Vuolteesta kunniajäseniä, ja tuki heitä taloudellisesti.<ref>Turunen 2012, s. 119.</ref> [[Valtiorikosylioikeus|Valtiorikosylioikeudelle]] laatimassaan armonanomuksessa Vihuri piti elinkautisensa syynä sukupuolirajoja rikkonutta toimintaansa ja luonnehti miehiä surkimuksiksi.<ref name="turunen 2012b"/>
=== Kansanedustajana ===
Vihuri vapautui yleisen armahduksen myötä vuonna 1920. Tultuaan erotetuksi Finlaysonilta hän työskenteli sosialidemokraattien piiritoimistossa taloudenhoitajana.<ref name="ripatti"/> Tampereen kunnallispolitiikkaan Vihuri lähti vuonna 1921, jolloin hänet nimettiin koululautakuntaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ahonen, Kirsi | Nimeke = Työväki ja sivistys | Selite = Väki Voimakas 29 | Luku = Työväenopisto ja yhteiskunnallinen osallistuminen 1900-luvun alkupuolen Tampereella | Sivut = 93 | Vuosi = 2016 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Isbn = 978-952-59764-7-2 | www = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/181948/VV29.pdf?sequence=1 | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> Eduskuntaan Vihuri valittiin vuonna 1922, jonka jälkeen hän uusi paikkansa vuosien 1924, 1927 ja 1929 vaaleissa. [[Presidentin valitsijamies|Presidentin valitsijamiehenä]] Vihuri oli vuonna 1925.<ref name="em"/>
Vihuri menehtyi 7. syyskuuta 1929 höyrylaiva ''Kurun'' upotessa syysmyrskyssä [[Näsijärvi|Näsijärvellä]]. Turmassa kuoli 136 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www15.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.html | Nimeke = Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929 | Tekijä = Keskinen, Jouni | Julkaisu = Koskesta voimaa | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Viitattu = 31.7.2020}}</ref> Vihuri ja sosialidemokraattisen piirijärjestön luennoitsija K. I. Suotaala olivat matkalla [[Kuru]]un, jossa heidän oli tarkoitus puhua raittiuskokouksessa.<ref name="ua100929"/> Vihuri lähti matkaan, kun alun perin puhujaksi ilmoitetulle [[Martta Salmela]]lle tuli este.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/sdalas3.html | Nimeke = Sosialidemokraatit ja eduskuntavaalit | Tekijä = Nurmio, Kirsi | Julkaisu = Koskesta voimaa | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Viitattu = 31.7.2020}}</ref> Vihurin ruumis löydettiin reilun viikon kuluttua läheltä [[Tammerkoski|Tammerkosken]] niskaa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kansanedustaja, tov. Ida Vihurin ruumis löytyi eilen illalla | Julkaisu = Kansan Lehti | Ajankohta = 17.9.1929 | Numero = 215 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1756058?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 31.7.2020}}</ref> Hänet haudattiin [[Kalevankankaan hautausmaa]]lle, jonne tuhansia ihmisiä kerännyt saattue marssi läpi kaupungin [[Tampereen työväentalo]]lta. [[Tyrvää]]llä vuonna 1901 syntynyt luennoitsija Kaarlo Ignatius Suotaala laskettiin samassa tilaisuudessa viereiseen hautaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Ida Vihurin ja K. I. Suotaalan hautajaistilaisuus Tampereella eilen mieliinpainuva surujuhla | Julkaisu = Kansan Lehti | Ajankohta = 23.9.1929 | Numero = 220 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1756030?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 31.7.2020}}</ref><ref name="ua100929"/> Vihurin tilalle eduskuntaan nousi [[Hugo Aattela]].<ref>{{Kansallisbiografia|id = 2142 |nimi = Aattela, Hugo (1897–1959) |tekijä = Keravuori, Kirsi |vapaa = |ajankohta = 6.9.2001 |viitattu = 31.7.2020}}</ref>
== Perhe ==
Vihurin vanhemmat olivat muonarenki Johan Kustaa Hildén (1853–1932) ja Johanna Paunu (1859–1938). Heille syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geni.com/people/Ida-Johanna-Vihuri/6000000085276395839 | Nimeke = Ida Johanna Vihuri (Hildén) | Ajankohta = 15.4.2020 | Julkaisija = Geni | Viitattu = 31.7.2020}}</ref> Perhe oli uskonnollinen, mutta Vihurin mukaan sisaruksista vain yksi säilytti saamansa kristityn kasvatuksen muiden omaksuessa työväenaatteen.<ref>Turunen 2012, s. 85.</ref> Sisarusparveen kuuluivat kansanedustaja [[Kaisa Hiilelä]] sekä 1950–1960-luvuilla ministerinä toimineen [[Reino Oittinen|Reino Oittisen]] äiti Hulda Gustava Apilisto.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kaisa Hiilelä ajoi naisten ja lasten asiaa | Julkaisu = Lempäälän-Vesilahden Sanomat | Sivut = 24 | Ajankohta = 23.1.2019}} Viitattu 21.3.2019.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20190321202619/https://www.hel.fi/sto/fi/tyovaenopisto-esittely/historia/reino-oittinen | Nimeke = Reino Oittinen | Selite = Arkistoitu sivu | Julkaisu = Helsingin työväenopisto | Ajankohta = 12.3.2015 | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 21.3.2019}}</ref> Vihuri oli Oittisen suuri innoittaja, joka ohjasi tämän sosialistisen ajattelun pariin, ja tuki häntä henkisesti sekä materiaalisesti.<ref name="ripatti"/>
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Turunen, Risto | Nimeke = Pumpulivallankumous : Finlaysonin tehtaalaisten maailmankuvan muutos 1800-luvulta vuoteen 1918 | Vuosi = 2012 | Selite = Pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen yliopisto | www = https://trepo.tuni.fi/handle/10024/83631 | Tiedostomuoto = PDF}}
{{Viitteet}}▼
=== Viitteet ===
▲{{Viitteet|Sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
*{{Verkkoviite | Osoite = https://elavamuisti.fi/aikajana/kuru-laivan-haaksirikko | Nimeke = Kuru-laivan haaksirikko | Selite = Uutisfilmi Ida Vihurin hautajaisista | Julkaisu = Elävä muisti | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Vihuri, Iida}}
[[Luokka:Kansanedustajat]]
| |||