Ero sivun ”Filmikamera” versioiden välillä

39 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
" × "
p (stilisointia)
p (" × ")
 
==Erilaisia kuvakokoja eri käyttöihin==
[[Tiedosto:Linhof Kardan-GTL.jpg|thumb|Saimaan Kameraseuran valokuvaajat Olli Räty ja Tommi Nummelin tutustumassa Linhof Kardan-GTL -palkkikameraan Lauritsalassa 2012]]Käytetyt filmikoot ovat historian myötä pienentyneet. Koska suurennuskojeet yleistyivät hitaasti, oli negatiivin koolla 1900-luvun alkuun asti suuri merkitys, koska vedokset tehtiin pinnakkaiskopioina. [[Maisema]]kuvaajat, kuten [[Signe Brander]], [[I. K. Inha]] ja [[Daniel Nyblin]] käyttivät usein ns. täyden koon negatiivia saadakseen kookkaita vedoksia. Levyjen koot vaihtelivat, 10x1510 × 15, 13x1813 × 18, 18x2418 × 24 cm jne, mutta Suomessa käytettiin eniten 9x129 × 12 cm laseja. Lasilevyjä käytettiin rinnan pakkafilmikasetissa olevien laakafilmien kanssa, laakafilmi syrjäytti lasilevyt ammattikuvauksessa lopullisesti vasta 1950-60-luvuilla, jolloin muotokuvaus värifilmillä yleistyi.
 
Ammattivalokuvaajat käyttävät usein kinofilmiä huomattavasti suurempia filmikokoja, jotka takaavat paremman kuvanlaadun. Esimerkiksi studiokäytössä yleisissä rullafilmikameroissa käytetään [[6 cm x 6 cm -filmikoko|6 cm leveää filmiä]]. Yleisiä rullafilmikameroiden negatiivikokoja ovat 6x46 × 4,5, 6x66 × 6, 6x76 × 7, 6x96 × 9 ja 6x126 × 12 cm. Laakafilmikameroissa on tätäkin suuremmat negatiivikoot: 9x129 × 12 cm, 4x54 × 5 tuumaa, 18x2418 × 24 cm ja 8x108 × 10 tuumaa.
 
Filmikameroissa on alatyyppejä; esimerkiksi erikoiskamerat kuten vedenalais-, pienois-, pikakuvaus- ja panoraamakamerat.