Ero sivun ”Ranua” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) uusi sijaintikartta |
p w neva → neva (suotyyppi) |
||
Rivi 208:
Metsien kasvu on hidasta ilmaston ja maaperän vuoksi. Laajimmat metsäalueet sijaitsevat kunnan itä- ja pohjoisosissa, joissa hyvin vanhoista metsistä on tehty luonnonsuojelualueita. Peltojen osuus on vähäinen, eniten niitä on raivattu Simojoen varteen hedelmällisille kasvupaikoille.<ref name="ilmasto" /><ref name="historia" />
[[Suo|Soiden]] osuus maapinta-alasta on suuri, yli 60 prosenttia – tähän on vaikuttanut mm. haihduntaa suurempi sademäärä, ilmaston viileys ja alueen tasaisuus. Suot kuuluvat yleisesti [[suoyhdistymätyyppi|suoyhdistymätyypiltään]] Pohjanmaan [[aapasuo|aapasoihin]]; ne ovat pääasiassa kituliasta mäntyä kasvavia [[räme]]itä tai vetisiä [[neva (suotyyppi)|nevoja]]. Suurimmat suoalueet sijaitsevat lounaassa. Soiden vuoksi vesistöt ovat usein runsashumuksisia. Suurin osa soista on [[ojitus|ojitettu]] metsien kasvun parantamiseksi, pientä osaa soista hyödynnetään [[turvetuotanto|turvetuotannossa]]. Luonnonarvoiltaan merkittäviä suoalueita on lisäksi rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi, kuten kunnan lounaisosassa sijaitseva [[Litokaira]], joka ulottuu etelämpänä myös [[Ii]]n ja [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] puolelle. Ranuan laajat suot tuottavat vuosittain runsaasti heleän oranssia marjaa, [[lakka (kasvi)|lakkaa]] eli hillaa. Hilla onkin valittu kunnan nimikkokasviksi.<ref name="ilmasto" />
Alueen metsistä ja soilta toisinaan tavattavia suurpetoja ovat mm. [[karhu]], [[ilves]] ja [[ahma]]. Nämä aiheuttavat usein taloudellisia vahinkoja [[poronhoito|poronhoidolle]]. [[Hirvi|Hirvikanta]] on runsas. Suot ja järvet ovat arvokkaita elinympäristöjä monipuoliselle lintu- ja kalalajistolle. Simojoki on Suomen harvoja luontaisia lohijokia.
| |||