Ero sivun ”Antti Lizelius” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteen päivitys. |
laaj lähteen muk, pois lähteetön-m |
||
Rivi 23:
| kotisivu =
}}
'''Antti Lizelius''' ([[12. lokakuuta]] [[1708]] [[Tyrvää]] – [[15. lokakuuta]] [[1795]] [[Mynämäki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] pappi ja kirjallisuusmies, joka vaikutti myös suomen kirjakielen kehitykseen. Hän toimi [[Mynämäki|Mynämäen]] [[kirkkoherra]]na vuodesta [[1769]]. Hän oli ensimmäisen [[Suomen kieli|suomenkielisen]] sanomalehden, ''[[Suomenkieliset Tieto-Sanomat|Suomenkielisten Tieto-Sanomien]]'', julkaisija lehden ilmestyessä vuosina [[1775]]–[[1776]] sekä kahden [[Raamattu|raamatunpainoksen]] kielentarkastaja. Lizeliuksen tarkastama Raamattu ([[Biblia]]) oli Suomen kirkossa käytössä 1930-luvulle asti ja eräät herätysliikkeet käyttävät niitä edelleen. Lizelius otti [[ortografia]]ssa käyttöön c:n sijasta k:n.<ref name="Mynämäki" /> Kun Lizeliuksen syntymästä tuli 12. lokakuuta 2008 kuluneeksi 300 vuotta, julkaistiin Mynämäellä hänelle omistettu [[muistomerkki]], jonka on suunnitellut kuvanveistäjä [[Jarkko Roth]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160313140240/https://www.sanomalehdet.fi/index.phtml?3216_m=3341&3216_o=15&s=2368 | Nimeke = Antti Lizelius sai muistomerkin Mynämäkeen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Internet Archivessa | Julkaisu = |Ajankohta =12.10.2008 | Julkaisija = Sanomalehtien Liitto | Viitattu =17. huhtikuuta 2011}}</ref>
▲== Ura ==
[[Tyrvää]]n pitäjän Vehmaan kylässä 12. lokakuuta 1708 syntyi Villin taloon Simo Heikinpojan ja Kaisa Erkintyttären seitsemänneksi lapseksi Anders Simonpoika. Lapsuutta varjostivat [[isoviha|isonvihan]] miehityskaudet. Opintielle ei talonpoikaisesta suvusta ennen Andersia ollut lähtenyt kuin hänen setänsä Karkun kappalainen Barthold Lizelius, jolta Anders omaksui sukunimensä. Vuonna 1725 opintiensä [[Turun katedraalikoulu]]ssa aloittaneen Andersin koulumenestys jatkui 1731 [[Turun akatemia]]ssa. Lizeliuksen lahjakkuudesta kertoo se, että hän nautti useana vuonna akatemian stipendiä, joka oli tarkoitettu nimenomaan parhaille opiskelijoille.<ref>Pirinen 1978</ref>
Opiskeluaikanaan Lizelius loi tärkeitä suhteita aikansa vaikuttajiin. 1733–1736 hän toimi [[Huittinen|Huittisten]] kirkkoherran [[Nils Idman vanhempi|Nils Idman]]in perheessä kotiopettajana. Lizelius promovoitiin maisteriksi 1735 eli samaan aikaan kuin kuuluisat aikalaisensa [[Kaarle Fredrik Mennander]] ja [[Andreas Kraftman]]. Papiksi hänet vihittiin kaksi vuotta myöhemmin, jolloin hän
Papiksi pääseminen ei ollut talonpoikaissyntyiselle suinkaan helppoa ja varsinkaan ylempiin virkoihin. Lizeliuksen lahjakkuus ja virkavuodet opettajana katsottiin luultavasti eduksi, kun hän sai [[Pöytyä]]n kirkkoherran viran.
Vuodesta 1739 Lizelius hoiti [[Pöytyän seurakunta]]a virkaatekevänä ja 8. heinäkuuta 1741 alkaen vakinaisena kirkkoherrana. Hän ehti paimentaa laumaansa täysipäiväisesti aina vuoteen 1757 asti, jolloin hän joutui hoitamaan virkaatekevänä [[Mynämäki|Mynämäen]] rovastikunnan [[lääninrovasti]]n virkaa, mihin hänet nimitettiin vakinaiseksi 13. joulukuuta 1758. Hallintotyössään hän alkoi vuonna 1756 ensimmäisenä Suomessa laatia [[Pitäjänkokous|pitäjänkokousten]] pöytäkirjat suomeksi, ensin Pöytyällä ja sitten Mynämäellä.<ref name=oe>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti) | Selite = | Sivu = 3790–3791 | Luku = Lizelius, Antti | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-1-04827-9}}</ref>
Lizeliuksen ura eteni, ja hän muutti Pöytyältä Mynämäelle 1761, kun kuningas oli 19. huhtikuuta 1760 nimittänyt hänet Mynämäen kirkkoherraksi. Lizeliuksen siteet Pöytyään eivät kuitenkaan katkenneet silloinkaan, sillä hän vieraili vanhassa kotiseurakunnassaan useat kerrat lääninrovastin ominaisuudessa pitämässä tarkastuksia.
==Suomen kirjakielen kehittäjänä==
Lizeliuksen kotipitäjän [[Tyrvää]]n murteessa, ei esiintynyt
Turussa alkoi vuonna 1771 ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti, ''[[Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo]]''. Lizelius sai ilmeisesti siitä herätteen suomenkielisen sanomalhden julkaisemiseen. Niinpä hän perusti vuonna 1775 ''Suomenkieliset Tieto-Sanomat''-nimisen lehden, jonka ilmestyminen tosin jatkui vain seuraavaan vuoteen saakka. Se kuitenkin osoitti suomen kielen käyttömahdollisuudet tälläkin alalla.<ref name=oe />
Lizeliuksen toiminta liittyy aatteellisesti 1700-luvun [[Valistusaate|valistusaatteeseen]]. Hän pyrki toiminassan edistämään taloutta ja valistamaan väestöä. Hän toimi tehokkaasti myös vaivaisolojen kohentamiseksi samalla kun huolehti myös seurakunnan asioista ja oman [[Pappila|pappilansa]] esikuvallisesta toiminnasta.<ref name=oe />
==Lähteet==
* {{Lehtiviite | Tekijä = Pirinen, Kauko|Otsikko= Antti Lizelius kirkonmiehenä| Julkaisu = Aate ja yhteiskunta| Ajankohta = 1978|Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 109–128|Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Selite = |Tunniste = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Poppius, Liisa (toim.)| Nimeke = Litzelius, Lizelius, Litzell|Vuosi = 1943| Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = Erip.: Suomen sukututkimusseuran julkaisu. 16 ; Uusi sukukirja, 1.| Julkaisupaikka = |Julkaisija = Suomen sukututkimusseura| Tunniste = | Kieli ={{fi}}}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
Rivi 48 ⟶ 52:
== Aiheesta muualla ==
* [http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lizelius/lizelius_coll_rdf.xml Lizeliuksen suomenkielisiä tekstejä Vanhan kirjasuomen korpuksessa]
{{
[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit]]
| |||