Ero sivun ”Tupolev Tu-144” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p ei mitään väliä |
||
Rivi 31:
Neuvostoliitto oli 1960-luvulle tultaessa teknisen kehityksen kärkimaita.<ref name="ALW22">''Airliner World'', syyskuu 2017, s. 22</ref> Se oli laukaissut vuonna 1957 avaruuteen ensimmäisen satelliitin, [[Sputnik 1|Sputnik 1:n]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/sputnik/index.html | Nimeke = Sputnik and The Dawn of the Space Age | Julkaisija = NASA | Viitattu = 12.4.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja [[Vostok-ohjelma]]n myötä se oli lähettänyt huhtikuussa 1961 avaruuteen ensimmäisen miehen ([[Juri Gagarin]]) ja kesäkuussa 1963 ensimmäisen naisen ([[Valentina Tereškova]]). Kehitys teknologiassa nähtiin maan johdossa eräänlaisena vastalääkkeenä yhteiskunnan ongelmille. Yhtenä tärkeänä kehityskohteena oli ääntä nopeampi matkustajalentokone,<ref name="ALW22" /> ja 1960-luvun alkupuolella sellaista kehittivät Yhdysvalloissa [[Boeing]], [[Lockheed]] ja [[Douglas Aircraft Company|Douglas]] sekä Euroopassa Britannia ja Ranska yhteistyössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/future/story/20160321-the-american-concordes-that-never-flew | Nimeke = The American Concordes that never flew | Tekijä = Dowling, Stephen | Ajankohta = 22.3.2016 | Julkaisija = BBC | Viitattu = 12.4.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ääntä nopeampaa matkustamista pidettiin erityisen tärkeänä, sillä Neuvostoliitto kattoi kuudesosan kaikesta maailman maapinta-alasta.<ref name="ALW22" />
Uuden yliäänikoneen suunnittelua Tupolevilla johti isänsä, tehtaan perustaja [[Andrei Tupolev]]in jälkeen pääsuunnittelijaksi noussut [[Aleksei Tupolev]].<ref name="ALW23">''Airliner World'', syyskuu 2017, s. 23</ref> [[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana vakoilu oli yleistä, ja ääntä nopeampien matkustajakoneiden suunnitelmat ja piirrokset olivat halutuimman tiedon joukossa. Neuvostoliittolaisilla oli jopa oma nimensä brittiläis-ranskalaisen [[Concorde]]
Suunniteltu kone ei kuitenkaan ollut pelkkä kopio Concordesta. Neuvostoliiton lentokoneteollisuus oli niin edistynyttä, että se pystyi hyödyntämään vakoilulla kerättyjä tietoja. Olosuhteet maassa olivat kuitenkin hyvin erilaiset kuin Länsi-Euroopassa tai Yhdysvalloissa, joten suora kopio olisi ollut epäkäytännöllinen. Kaikkea ei ollut myöskään mahdollista kopioida, sillä Neuvostoliiton erilaisten mineraalivarantojen vuoksi metallurgiassa oli eroja. Lisäksi Neuvostoliitossa tiedettiin, että Ranskasta vuotaneihin tietoihin oli tarkoituksella ujutettu virheitä, jottei niitä voisi käyttää. Yli sadan erilaisen mallin jälkeen Tupolev päätyi lopulta [[deltasiipi|deltasiivellä]] varustettuun koneeseen. Siitä tuli Neuvostoliiton ensimmäinen lentokone, jossa ei ollut erillistä [[korkeusvakain|korkeusvakainta]].<ref name="ALW23" />
| |||