Ero sivun ”Imetys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
Tämä artikkeli käsittelee ihmislapsen syöttämistä [[Äiti|äidin]] maitorauhasten erittämällä [[Äidinmaito|maidolla]], yleensä suoraan äidin rinnasta. Maidon eritykseen vaikuttavat äidin [[prolaktiini]]- ja [[oksitosiini]]hormonit sekä rintojen saama stimulaatio (vauvan imu tai lypsäminen).<ref name="terv">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01020 | Nimeke = Imetys | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = terveyskirjasto | Viitattu = 26.11.2016 }}</ref> Oksitosiini saa maidon herumaan [[rinnat|rinnoista]] ja prolaktiini vastaa maidontuotannon ylläpidosta etenkin imetyksen alkuvaiheessa, myöhemmin maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä. Kun vauva imee [[nänni]]ä, käynnistyy äidin aivolisäkkeessä oksitosiinin eritys ja rintoihin muodostunut maito valuu tai suihkuaa vauvan suuhun. Maitoa valmistuu rinnoissa jatkuvasti, niin imetyksen aikana kuin imetysten välilläkin. Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä tehokkaammin rinnat valmistavat uutta maitoa. Lähes kaikilla naisilla maito riittää lapsen ravinnoksi, jos lasta imetetään lapsen tarpeen mukaan riittävän usein. Vain muutamilla prosenteilla naisista maitoa ei fysiologisista syistä erity riittävästi lapsen ainoaksi ravinnoksi.
Terveysalan ammattilaiset suosittelevat, että imetys aloitetaan noin tunnin sisällä vauvan syntymästä sekä, että imetystä tehdään niin usein ja niin paljon kuin vauva haluaa eli lapsentahtisesti.<ref name="who2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ | Nimeke = Infant and young child feeding Fact sheet N°342 | selite = | Tekijä = | Ajankohta = helmikuu 2014 | Julkaisija = WHO | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150208145357/http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ | Arkistoitu = 8.12.2015 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref><ref name="aap2012">{{Lehtiviite | Tekijä = American Academy of Pediatrics Section on Breastfeeding. | Otsikko = Breastfeeding and the use of human milk | Julkaisu = Pediatrics | Ajankohta = maaliskuu 2012 | Vuosikerta = | Numero = 129 | Sivut = e827–841| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = 22371471 | Doi = 10.1542/peds.2011-3552 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = http://pediatrics.aappublications.org/content/129/3/e827.long | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.7.2020 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen [[istukka|istukan]] irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää [[raskaus|raskauden]] lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Ensimmäisenä päivänä vauvan vatsankoko on noin 5–7 millilitraa. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja lisäksi suolen toimintaa edistäviä aineita. Yleensä maito nousee noin 3–4 päivän kuluessa synnytyksestä. Maidonnousua edistää jatkuva ihokontakti.
| |||