Ero sivun ”Kanukkakasvit” versioiden välillä

| nimi = Kanukkakasvit

| kuva = Cornus mas Sturm40.jpg

| kuvateksti = [[Punamarjakanukka]] (''Cornus mas'').

| kunta domeeni = [[KasvitAitotumaiset]] PlantaeEucarya

| alakunta kunta = [[StreptophytaKasvit]] Plantae

| kaari alakunta = [[VersokasvitStreptophyta]] Embryophyta

| alakaari kaari = [[PutkilokasvitVersokasvit]] TracheophytaEmbryophyta

| luokka alakaari = [[SiemenkasvitPutkilokasvit]] SpermatophytaTracheophyta

| alaluokka luokka = [[KoppisiemenisetSiemenkasvit]] AngiospermaeSpermatophyta

| lahko = [[Cornales]]

| heimo = '''Kanukkakasvit''' Cornaceae

| jako = Suvut

| jaot =

| commons =

| commonscat = Cornaceae

'''Kanukkakasvit''' (Cornaceae) on [[koppisiemeniset|koppisiemenisten]] [[Cornales]]-[[lahko (biologia)|lahkoon]] kuuluva kasviheimo, jossa on kaksi [[suku (biologia)|sukua]] ja 85 lajia[[laji]]a.<ref name="stevens">Stevens 2001, viitattu 6.12.2014</ref>

Kanukkakasvit ovat puita tai pensaita, joskus rönsyllisiä[[rönsy]]llisiä varpuja[[varpu]]ja, harvoin ruohoja[[ruoho]]ja. Niistä joihinkin kerääntyy [[alumiini]]a. Sekundaarisiin aineenvaihduntatuotteisiin kuuluvat erilaiset [[iridoidit]], [[alkaloidit]], [[saponiinit]], [[flavonolit]] ja [[tanniinit]]. Joillakin lajeilla on limaa, joillakin maitiaisnestettä[[maitiaisneste]]ttä. [[Tukisolukko|Tukisolukoissa]] on kivisoluja[[kivisolu]]ja eli sklereidejä. [[Trikooma|Solukarvat]] ovat T:n muotoisia. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] sijaitsevat tavallisesti vastakkaisesti, harvemmin kierteisesti tai kahdessa rivissä. [[Lehtilapa|Lapa]] on ehytlaitainen, joskus liuskainen, sulka- tai kourasuoninen. [[Kukka|Kukat]] ovat tavallisesti 4-lukuisia, joskus jopa 10-lukuisia, ja sijaitsevat mykeröissä[[mykerö]]issä tai muissa tiheissä [[Kukintokukinto|kukinnoissa]]. Kukinnon kukat avautuvat melkein yhtaikaisesti. [[Verhiö]] on huomattavan pieni, toisinaan yhdislehtinen; [[teriö]] on erilehtinen. [[Hede|Heteet]] sijaitsevat kohdakkain verholehtien kanssa, määrältään niitä voi olla jopa nelinkertainen määrä verhoihinverholehtiin nähden. Yhdislehtinen ja kehänalainen [[sikiäin]] on yhdestä neljään emilehden muodostama, vartalo on tavallisesti lyhyt ja [[luotti]] tylppä tai pallomainen. Sikiäimen päällä on [[mesi|mettä]] erittävä kehrä eli diskus. [[Luumarja]] on yksi- tai kaksisiemeninen, ja sen seinämässä on kivisoluja. [[Siemen]]essä on hemiselluloosapitoinen [[endospermi]] ja vihreä alkio. [[Kromosomisto|Kromosomiluku]] n = 8–11.<ref name="stevens" />

Kanukkakasveja kasvaa hajanaisesti eri puolilla maapalloa, kuitenkin enimmäkseen pohjoisella pallonpuoliskolla arktisia alueita myöten. Tropiikissa ne rajoittuvat vuoristoihin.<ref>http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/cornaceaemap.gif</ref> [[Suomi|Suomessa]] heimoa edustaa koko maahan levinnyt [[ruohokanukka]] (''Cornus suecica'') sekä pari viljelystä karannutta pensasta: yleisempi [[idänkanukka]] (''C. alba'') ja harvinainen [[mustamarjakanukka]] (''C. sanguinea'').<ref>Hämet-Ahti ja muut 1998, s. 312</ref>

Kanukkakasvit kuuluvat Cornales-lahkossa samaan [[Kladi|kladiinkladi]]in yhdessä heimon [[Grubbiaceae]] ja [[keihäspuukasvit|keihäspuukasvien]] (Curtisiaceae) kanssa. Niillä on [[Nilanila|siiviläputkien]] [[Plastidiplastidi|plastideissa]] myös monikulmaisia proteiinikiteitä, vastakkainen [[lehtiasento]], lehtiparia yhdistävä varren poikki kulkeva juova ja pienet kukat.<ref name="stevens" />

Kanukkakasvien heimon [[evoluutiopuu]]n haarautuminen lienee alkanut noin 67 miljoonaa vuotta sitten eli heti [[Liitukausiliitukausi|liitukauden]] päättymisen ja [[Liitukaudenliitukauden joukkosukupuutto|suuren sukupuuttoajan]] jälkeen. [[Kanukat|Kanukoiden]] (''Cornus'') hedelmäfossiileja tunnetaan Pohjois-Amerikasta [[Pohjois-Dakota]]n [[Paleoseenipaleoseeni|paleoseenisista]] kallioista, joiden iäksi on arvioitu 58 miljoonaa vuotta.<ref name="stevens" />

Kanukkakasvien kaksi sukua ovat [[kanukat]] (''Cornus'') ja ''[[Alangium]]''.<ref>http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/genera/cornaceaegen.html</ref>. EdellisessäEnsimmäisessä on 65 lajia, jälkimmäisessä 20.<ref name="stevens" />